Kysymyksiä

Kysymyksiä aurinkosähköstä

Tällä palstalla olen käsitellyt aurinkosähköstä minulle esitettyjä kysymyksiä seuraavien otsikoiden alla. Jos oma kysymyksesi ei ole vielä listalla voit ottaa minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät täältä.

Rakennetaan aurinkosähköä yhdessä 2024!

Vesa-Matti Puro

Sisällysluettelo

Tämän kysymyspalstan otsikot, joiden alle kysymykset on lajiteltu ovat:

  • Aurinkosähkö Suomessa,
  • Aurinkosähkövoimalan rakenne,
  • Invertteri,
  • Aurinkopaneelit,
  • Kiinnitysteline,
  • Aurinkosähkön kytkentä verkkoon,
  • Sähkön myynti,
  • Puhtaanapito ja kestävyys,
  • Takuut, 
  • Vakuutukset,
  • Verotus, ja
  • Ongelmia aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa.

http://yhteistilaus.fi osoite oli käytössä 2013 ystäväni Petrin kanssa vetämäni ensimmäisen yhteistilauksen aikana ja tällä hetkellä se vain ohjaa aurinkovirta.fi -sivulle.

Aurinkosähkö Suomessa

Kysymys: Kuinka paljon aurinkosähköjärjestelmä tuottaa Etelä-Suomessa?

Vastaus: 1 kWp aurinkosähköjärjestelmä tuottaa hyvässä sijoituspaikassa katolla etelään Etelä-Suomessa reilut 800 kWh. Tätä kutsutaan ns. ominaistuotoksi ja sen arvo tässä tapauksessa on 800 kWh/kWp. Toki tätäkin parempia tuottoja löytyy oikein aurinkoisilta paikoilta esim. Lounais-Suomesta jopa 1000 kWh/kWp tuottoihin asti.

Osa työkaluista ja aurinkosähkötoimijoista systemaattisesti liioittelee aurinkosähkötuotantoa vaihtelevista syistä. Aurinkovirta pyrkii mahdollisimman tarkkaan aurinkosähkön vuosituotannon arviointiin etukäteen. Talvikuukausien tuotantoennusteet ovat usein liian optimistisia, kun taas kesäkuukausien tuotanto usein aliarvioidaan näissä ennusteissa.

Aurinkopaneeliston kWp tuottaa Etelä-Suomessa hyvällä paikalla 800 kWh sähköenergiaa vuodessa.

Riippuen missä paikassa ollaan, kuinka varjoton paikka on, mihin suuntaan ja kallistukseen paneelit on asennettu, sähköntuotanto vaihtelee käytännössä 600-1000 kWh/kWp välilä.

Hieman isompien maatilakokoluokan aurinkosähköjärjestelmien tuottoja hyvässä sijoituspaikassa katolla etelään Etelä Suomessa:

Hieman isompi maatilakokoluokan paneelisto tuottaa sähköenergiaa vuodessa

1 kWp aurinkopaneeliston tuotanto vaihtelee Suomessa noin 600-1000 kWh vuodessa riippuen sijoituspaikan aurinkoisuudesta, paneeliston suunnasta ja kallistuksesta sekä sijoituspaikan varjostuksista. Sijoituspaikan sähköntuotantoa voi arvioida netistä löytyvällä PVGIS-laskurilla. Täältä löydät tämän laskurin osoitteet ja lyhyt suomenkieliset käyttöohjeet, joilla laskurista saadaan tarkempia tuloksia: https://aurinkovirta.fi/pvgis

Tärkeintä on, että aurinkopaneelien sijoituspaikka on aurinkoinen. Seuraavaksi tärkeintä on suunta. Vähiten tärkeintä on aurinkopaneelien kulma. Kulma vaikuttaa suunnan tärkeyteen ja toisinpäin suunta vaikuttaa kulman tärkeyteen.

Tuotanto vaihtelee myös vuodesta toiseen. Eri vuosien kuukausien sähköntuotanto voi poiketa huomattavasti, mutta vuosien välillä vaihtelut ovat pienempiä. Aurinkovoimalan toteutuneen tuotannon 10 vuoden keskiarvo tulisi vastata ennustettua tuotantoa varsin hyvin, jos ennuste on osunut kohdalleen. Kun puhutaan luonnon toiminnasta niin 10% tarkkuutta on pidettävä hyvänä.

Osa tuottamastasi aurinkosähköstä jää omaan käyttöösi, osan myyt sähköntoimittajallesi. Nämä osuudet riippuvat omasta vuosikulutuksestasi ja sen jakautumisesta kuukausittain ja tunneittain. Tätä suhdetta kutsutaan omatuottoprosentiksi. Mielestäni kohtuullinen oikein mitoitetun omakäyttöprosentti on 50% eli puolet itselle ja puolet myyntiin. Pienen alimitoitetun järjestelmän omakäyttöprosentti voidaan nostaa 90%, mutta tämä ei ole optimaalista. Aurinkosähkön tuotantoon liittyy aina myytyä sähköä.

kWp on aurinkopaneeliston huipputehon yksikkö mitattuna mm. 1000W/m2  kohtisuoran auringonpaisteen (STC) standarditestausolosuhteissa, joissa aurinkopaneelin pintalämpötila on +25C. Lämpötilan lasku suurentaa tuotantoa ja lämpötilan nousu laskee tuotantoa. Reilu kaksi ja puoli nykyaikaista 395Wp aurinkopaneelia on 1kWp.

Kysymys: Näenkö jostakin miten aurinkosähköjärjestelmät oikeasti tuottavat Suomessa?

Vastaus: SMA-invertterivalmistajan verkkopalvelusta. Mene ensin osoitteeseen http://www.sunnyportal.com >> ja sitten valitse oikeasta alakulmasta “Publicly available PV systems”, jonka alta löytyy useita satoja Suomessa toimivia aurinkosähköjärjestelmiä. Rajaa listasta ensin maa suomeksi ”Finland” ja sen jälkeen voi vielä rajata esim. paikkakunnan tai postinumeron tai postinumeron alun mukaan.

SMA Solar Technology AG -invertterivalmistajan SunnyPortal.com -pilvipalvelun aloitussivu. Sivun oikeasta ylälaidasta pääsee tunnusten kanssa seuraamaan oman voimalansa toimintaa ja ympäröidystä linkistä julkiseksi asetettujen voimaloiden tietoja.

Palvelusta voi seurata näiden julkiseksi asetettujen voimaloiden toimintaa sekä lähes reaaliajassa (lähes reaaliaikaiseen seurantaa tarvitset voimalan tunnuksen, ilman tunnusta tiedot ovat max 1h viivästytettyjä) että kuukausia ja vuosia taaksepäin palvelun säilyttämien arkistojen avulla.

Aurinkosähkövoimalan rakenne

Kysymys: Mistä osista aurinkosähkövoimala muodostuu?

Vastaus: Aurinkosähkövoimala koostuu esim. seuraavista osista:

  • verkkoinvertteri (lyhyesti invertteri), akkukäyttöön soveltuvaa aurinkosähköinvertteriä kutsutaan hybridi-invertteriksi,
  • aurinkopaneelit (esim. 4-200 kpl),
  • aurinkopaneelien kiinnitysteline esim. katolle, seinalle seinäteline tai maahan maateline,
  • 1000V tasasähkökäyttöön soveltuva kaapeli (aurinkosähkökaapeli, DC-aurinkosähkökaapeli), jolla aurinkopaneelit yhdistetään verkkoinvertteriin sekä tämän kaapelin suojaputkitus,
  • potentiaalintasauskaapeli, jolla kiinnitysteline yhdistetään potentiaalintasauskiskoon,
  • verkkoyhtiön vaatima lukittavissa oleva turvakytkin (AC-turvakytkin), ja
  • vikavirtasuoja ja johdonsuojakatkaisija.

Kysymys: Onko aurinkosähköjärjestelmässä akkuja?

Vastaus: Ns. verkkoonkytketyssä aurinkosähköjärjestelmässä, joita tämä verkkosivusto pääasiassa käsittelee,  ei käytetä akkuja. Tällä tavalla aurinkosähköjärjestelmästä saadaan yksinkertainen, edullinen ja huoltovapaa. Nyt rakennettuu aurinkosähköjärjestelmään voidaan helposti lisätä akut tulevaisuudessa, kun niiden hinta on pudonnut esim. puoleen nykyhinnoista. Tämä tapahtuu ennusteeni mukaan noin 2030-2032 mennessä. Rakenna siis aurinkosähköjärjestelmä ilman akkuja nyt ja lisää akut ja erillinen akkuinvertteri nykyiseen järjestelmään, kun tämä tulee taloudellisesti kannattavaksi.

Halutessasi voit hankkia hybridi-invertteri ja lisätä tällä tavalla aurinkosähkön omaa käyttöä, vaikkei se taloudellisesti olisikaan kannattavaa. Edullisin tapa listätä akut aurinkoähköjärjestelmään on hankkia täyssähköauto ja ladata sen akkuja aurinkosähköllä parhaan mukaan.

Osa aurinkosähköjärjestelmien myyjistä valehtelee kuluttajilla ”osta akullinen aurinkosähköjärjestelmä niin saat kaiken tuottamasi sähkön omaan käyttöön ja tämä kannattaa” ja antaa olettaa tämän olevan taloudellisesti kannattavaa toimittamatta asiasta mitää laskelmia. Akkuja hankintaan olettaen, että oman tuotetun sähkön käyttö itse akkujen kanssa olisi kannattavampaa kuin ylijäämäsähkön myynti pois. Aurinkovirta osaa etukäteen laskea tietynkokoisen akuston toiminnan ja kannattavuuden ja voi toimittaa sinulle nämä laskennat osana suunnittelutoimeksiantoa.

Akkuja käytetään nykyään toki ns. off-grid tai mökkijärjestelmissä, joita ei ole kytketty sähköverkkoon. Näissä järjestelmissä on tyypillisesti lataussäädin, 1-4 aurinkopaneelia ja lyijyakut. Osassa järjestelmiä on myös aggregaatti varmistamassa sähkönsaantia pilvisinä aikoina ja myöhään syksyllä ja talvella.

Invertteri

Kysymys: Mikä on invertteri?

Vastaus: Invertteri on laite, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran kiinteistössä käytettäväksi vaihtovirraksi, joka voidaan syöttää sähköverkkoon. Sähköverkosta kiinteistö käyttää ensin itse tuotettua sähköä automaattisesti ja vain yli jäänyt sähkö myydään sähköyhtiölle.

Invertteriä voidaan kutsua myös sen muilla nimillä vaihtosuuntaaja (tuottaa vaihtovirtaa), verkkoinvertteri (kytketään sähköveron rinnalle) tai taajuusmuuttaja (muuttaa taajuutta), riippuen mitä halutaan korostaa. Tämän lisäksi invertterillä on useita lempinimiä.

Kysymys: Millaisen invertterin hankin?

Vastaus: Invertterin kytkentä Suomen sähköverkkoon on helpointa, kun se on asennusajankohtana jakeluverkkoyhtiön hyväksymän standardin mukainen. Vuonna 2022 tämä standardi oli VDE-AR-N-4105:2018 ja laite piti olla konfiguroitu ko. standardin mukaisilla Saksan asetuksilla. Vuonna 2023 tämä standardi voi olla toinen, tulen selvittämään miten 2022 saamani tiedot ja uuden standardin vaatimukset otetaan käyttöön eri jakeluverkkoyhtiöissä.

Aurinkovirta-yhteistilauksessa on käytetty lähes poikkeuksetta saksalaisvalmisteista 3-vaiheista SMA Sunny Tripower -invertteriä ja erityisesti tämän invertterin 3-6 kVA ja 8-10 kVA -malleja omakotitaloissa ja 15-25 kVA tai 50kV -malleja maatiloilla. Vuonna 2022 mukaan tulivat saman valmistajan SMA Sunny Tripower X 12-25 kVA mallit ja SMA Sunny Tripower Smart Energy -hybridi-invertterin 5-6 kVA ja 8-10 kVA mallit. Pienemmissä kohteissa on ollut käytössä saman valmistajan 1-vaiheiset SMA Sunny Boy 1.5 ja 2.5 -invertterit.

Käytetyt invertterit vielä selkeämpänä taulukkona:

  • SMA Sunny Tripower 3.0 – 4.0 – 5.0 – 6.0
  • SMA Sunny Tripower 8.0 – 10.0
  • SMA Sunny Tripower X 12 – 15 – 20 – 25
  • SMA Sunny Tripower CORE1 (50 kVA)
  • SMA Sunny Tripower Smart Energy 5.0 – 6.0 – 8.0 – 10.0
  • SMA Sunny Tripower 5000TL – 6000TL – 7000TL – 8000TL – 10000TL – 120000TL (nykyään poistuneet mallit)
  • SMA Sunny Tripower 15000 – 20000 – 25000 (nykyään poistuneet mallit)

Kysymys: Jakaako 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön aina tasaisesti joka vaiheelle?

Vastaus: Vastasit itse kysymykseesi jo kysymykselläsi. 3-vaiheinvertteri tuottaa 3-vaihesähköä, ja kolmivaihesähkön määritelmä on, että siinä samansuuruinen jännite ja virta toistuvat tietyin väliajoin. Vastaus on, että 3-vaiheinvertteri jakaa tuotetun sähkön aina tasaisesti joka vaiheelle, koska tämä invertteri tuottaa 3-vaihesähköä.

Kysymys: Eli jos kiinteistössä yhden vaiheen kuorma on enemmän kuin kolmannes järjestelmän senhetkisestä tuotosta niin joudutaanko sähköä ostamaan lisää – vaikka muilla vaiheilla ei olisikaan kuormaa juuri lainkaan? Vaikuttaako ”vaihenetotus” mittarointi/laskutus tähän (meillä Caruna)?

Vastaus: 2024 jokaisella aurinkosähkön tuottajalla on käytössään joko tuntinetotus tai varttinetotus ja tämän jakson sisällä käytetään aina ensin oma aurinkosähkö loppuun ja vasta sen jälkeen ostetaan oli tuotanto tai kulutus missä vaiheessa tahansa. Tällinen netotus parantaa aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta useita prosentteja tai useita kymmeniä prosentteja.

Kysymys: Millaisia ominaisuuksia hyvällä invertterilla on?

Vastaus: Verkkoinvertterin tulee olla:

  • laadukas ja pitkäikäinen,
  • ominaisuuksiltaan monipuolinen,
  • 3-vaiheinen,
  • laajennettavissa,
  • standardinmukainen,
  • hiljainen, ja
  • edullinen.

Invertterin tulee olla laadukas ja pitkäikäinen, koska sen tulee mielellään kestää 15 vuotta vaativia olosuhteita ja tuottaa sähköä ilman ongelmia. Itse tutkin eri invertterivalmistajien tuotteet 2012 ennen ensimmäistä yhteistilausta ja SMA:n tuotteiden ominaisuudet ja valmistus tekivät minuun vaikutuksen. Mm.  miten tuotteet Saksan tehtaalla valmistetaan ja testataan: https://www.youtube.com/watch?v=2qk5vxWY46A

Invertterin haluttuja ominaisuuksia ovat mm.:

  • hyvä hyötysuhden aurinkosähkön muunnossa verkkosähköksi,
  • mahdollisuus asentaa invertteri sisälle tai ulos,
  • hyvä passiivinen ja aktiivinen jäähdytys,
  • mielellään langaton nettiliitäntä tuotannon seurantaa varten, ja
  • mahdollisen lisäosana hankittavan mittaus- ja ohjausjärjestelmän liittäminen ylituotannon mukaan tapahtuvaa ohjausta varten.

Invertterin tulee olla 3-vaiheisen, koska tämä tasapainottaa sähköverkkoa, kun tyypillisesti myös kuormat on jaettu tasaisesti eri vaiheille. Vuonna 2023 käyttöön tuleen tunti- tai varttinetotuksen takia sähkönkäyöttö ja tuotanto ei taloudellisessa mielessä enää tarvitse olla samalla vaiheella.

Invertterissä on hyvä olla laajennusmahdollisuus erillisillä osilla tapahtuvaan tarkempaan sähkön kulutuksen mittaukseen, sähkön käytön ohjaukseen, sähköauton latauslaitteen ohjaukseen aurinkosähkön ylijäämän mukaan sekä akkupohjaisen sähkövaraston ohjaukseen.

Tällainen on Aurinkovirta-tilauksissa 2023 käytetty SMA Sunny Tripower -mallisto:

  • 3kVA / 3kW SMA Sunny Tripower 3.0,
  • 4kVA / 4kW SMA Sunny Tripower 4.0,
  • 5kVA / 5kW SMA Sunny Tripower 5.0,
  • 6kVA / 6kW SMA Sunny Tripower 6.0,
  • 8kVA / 8kW SMA Sunny Tripower 8.0,
  • 10kVA / 10kW SMA Sunny Tripower 10.0,
  • 12kVA / 12KW SMA Sunny Tripower X 12,
  • 15kVA / 15kW SMA Sunny Tripower X 15,
  • 20kVA / 20kW SMA Sunny Tripower X 20,
  • 25kVA / 25kW SMA Sunny Tripower X 25
  • 5kVA / 5kW SMA Sunny Tripower Smart Energy 5.0,
  • 6kVA / 6kW SMA Sunny Tripower Smart Energy 6.0,
  • 8kVA / 8kW SMA Sunny Tripower Smart Energy 8.0,
  • 10kVA / 10kW SMA Sunny Tripower Smart Energy 10.0, ja
  • 50kVA / 50kW SMA Sunny Tripower CORE1.

Tällainen on Aurinkovirta-tilauksissa aikaisemmin käytetty SMA Sunny Tripower -mallisto:

  • 5kVA / 5kW SMA Sunny Tripower 5000TL,
  • 6kVA / 6kW SMA Sunny Tripower 6000TL,
  • 7kVA / 7kW SMA Sunny Tripower 7000TL,
  • 8kVA / 8KW SMA Sunny Tripower 8000TL,
  • 9kVA / 9KW SMA Sunny Tripower 9000TL,
  • 10kVA / 10KW SMA Sunny Tripower 10000TL,
  • 12kVA / 12KW SMA Sunny Tripower 12000TL,
  • 15kVA / 15kW SMA Sunny Tripower 15000TL,
  • 20kVA / 20kW SMA Sunny Tripower 20000TL, ja
  • 25kVA / 25kW SMA Sunny Tripower 25000TL.

SMA Sunny Tripower ei ole markkinoiden halvin invertteri, löydät kiinalaisia laitteita halvemmalla, mutta muuttuu edulliseksi sen pitkäikäisyyden ja edullisen hankintakanavan takia. SMA on yksi edullisempia Euroopassa valmistettuja laitteita.

Kysymys: Hankinko 1-vaihe- vai 3-vaiheinvertterin?

Vastaus: Jos haluat vakavissasi tuottaa aurinkosähköä niin hanki 3-vaiheinvertteri. 3-vaiheinvertteri jakaa sähkön tasaisesti eri vaiheille, joista myös kulutus löytyy. Tuntinetotus tai varttinetotus poistaa toki vaiheiden välisen taloudellisen merkityksen.

Suomessa sähköverkkoon liitettävän 1-vaiheinvertterin maksimikoko on 3,68kW (16A). Valitse 1-vaiheinvertteri, jos aurinkosähköjärjestelmä on erityisen pieni, kuten 1-2 kWp. Jos aurinkopaneelien sijoituspaikkaan mahtuu vain 3-8 aurinkopaneelia, harkitse 1-vaiheinvertteria. Joissakin vanhoissa kiinteistössä asunnon sähköliittymä voi olla 1-vaiheinen, jolloin liittymä pitää joko vaihtaa 3-vaiheiseksi tai käyttää 1-vaiheista invertteriä. Joissakin akkujärjestelmissä, järjestelmän teko on edullisempaa 1-vaiheinvertterin a

3-vaiheinvertteria suosittelen 8 paneelista lähtien suurempiin aurinkosähköjärjestelmiin.

Kysymys: Haluan pienen invertterin, minkä ostan?

Vastaus: SMA:lla on 1-vaiheiset invertterit 1,5 kVA / kW SMA Sunny Boy 1.5 ja 2,5 kVA / kW SMA Sunny Boy 2.5 -invertterit, joita voin suositella.

Näissä inverttereissä on verkkoyhteys sekä Ethernet-liitännän avulla ja mahdollisesti myös WLAN-yhteyden kautta ja mahdollisuuden liittää invertteri sunnyportal.com -palveluun. Invertteri on muuntajaton (eli äänetön). Invertteriin voidaan suoraan kytkeä myös SMA Energy Meter -energiamittari, jolloin sunnyportal.com – palvelu osaa näyttää käytetyn sähkön eriteltynä ostettuun ja omaan sähköön jaoteltuna sekä tuotetun sähkön jaettuna itse käytettyyn ja myytyyn sähköön.

Huomio: 2022 lähtien SMA-inverttereiden WLAN-liitäntä on valinnainen ja sen mukanaolo riippuu WLAN-piirien saatavuudesta. Laite on valmistajan mukaan sama olisi siinä WLAN tai jos se puuttuu.

Kysymys: Mihin asennan invertterin?

Vastaus: Asenna invertteri mahdollisimman tasalämpöiseen, mutta viileään paikka, jotta sen jäähdytys toimii hyvin.

Invertteri kannattaa asentaa viileään sisätilaan tai, jos sellaista ei löydy ja invertterivalmistaja sallii niin lämmittämättömään rakennukseen tai ulos pohjoispuolelle, mielellään katoksen tai ainakin räystään alle.

Jätä invertterin ympärille valmistajan vaatima tila jäähdytyksen vaatimaa puhallusta ilman puhallusta tapahtuvaa lämmön siirtymistä varten. Ota huomioon lapset asentamalla invertterin riittävän korkealle.

2023 alkaen invertteri tulee asentaa palamattomalle alustalle. SMA:n ohjeiden mukaan invertterin taakse ei saa asentaa metallilevyä.

Tilassa, joka ei jäädy talvella, invertterin elektroniikka altistuu pienemmille lämpötilanvaihteluille kuin ulkona, mikä on hyvä.

Kysymys: Aiheuttaako invertteri häiritsevää ääntä?

Vastaus: Muuntajan sisältävä invertteri saattaa aiheuttaa muuntajasta tulevaa hurinaa. Muuntajattomasta SMA Sunny Tripower -invertteristä ei yleensä kuulu ääntä. Kaikki SMA Sunny Tripower invertterit ovat muuntajattomia. Virallinen SMA-invertterin äänitaso löytyy invertterin datalehdestä.

Nuori henkilö saattaa kuulla vanhemmille henkilöille kuulumattoman korkean äänen myös SMA Sunny Tripower -invertteristä. Invertteri on kuitenkin parasta asentaa muihin kuin asuin- tai työtiloihin. Osa muiden valmistajien muuntajattomistakin inverttereistä aiheuttaa yleisesti kuultavan äänen, joka voimistuu kun aurinko paistaa enemmän. Tämä kannattaa tarkistaa itse muita kuin SMA-invertteria hankittaessa. 2023 konsultoin erästä henkilöä, joka oli asennuttanut kiinalaisen invertterin sisältävän invertterin, invertterin auringonpaisteen mukaan vaihteleva häiritsevä ääni meinasi rikkoa naapurisovun.

Invertterin äänenvoimakkuuden löydät laitteen datalehdeltä. SMA Sunny Tripower X -invertterin aiheuttama ääni on selkeästi voimakkaampi, kuin koteihin suunnitellutn SMA Sunny Tripowerin ääni, joka on käytännössä äänetön. Kiinalaiset invertteri saattavat pitää todella häiritsevää ääntä, joten jos päädyt tällaiseen niin tarkista tilanne joltakin kyseisen merkin laitteen aikaisemmin hankkineelta henkilöltä tai asenna laite ympäristöön, jossa se ei häiritse itsesäsi eikä naapureita.

Aurinkopaneelit

Kysymys: Mikä on aurinkopaneeli? / Mikä on aurinkosähköpaneeli?

Vastaus: Aurinkopaneeli tai aurinkosähköpaneeli on levynmuotoinen elektroninen laite, joka muuntaa auringon säteilyä tai laajemmin valoa tasavirraksi. Verkkoon kytkettävät nykyaikaiset aurinkopaneelit muodostuvat yleensä 54, 60, 72 tai nykyään 80 piikennosta. Heckertin 80 kennoisten aurinkopaneelien tehot vaihtelevat nykyään esim. 390-400W välillä.

2018 yleiset aurinkopaneelien tehot olivat 265-300W. Samankokoisten aurinkopaneelien teho siis nouse pikku hiljaa vuodesta toiseen. Aurinkovirran aloittaessa 2013 Heckertin aurinkopaneelit olivat 54 kennoisia 210W aurinkopaneeleita.

Aurinkopaneelin virallisempi nimi on aurinkosähköpaneeli tai valosähköinen paneeli (vanhempi virallinen nimi) (engl. photovoltaic panel, PV panel).

Useamman sarjaan kytketyn aurinkopaneelin ketjua kutsutaan paneeliketjuksi.

Aikaisemmin oli totta, että 3-vaihejärjestelmiessä yleensä kytketään 8-20 aurinkopanelia sarjaan, jolloin tällaisen paneeliston jännite on 200-1000V -25°C – +29C lämpötilassa.

Vuonna 2022 ja 2023 alkaen Heckertin paneelivalikoima laajeni kahdella uudella aurinkopaneelilla, joista toisessa oli aikaisempaa selvästi pienempi ja toisessa aikaisempaa selvälsti suurempi paneelijännite. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmat totuudet paneelien määrästä yhdessä ketjusta eivät enää pidä paikkaansa. Jos invertterin järjestelmäjännite on 1000V niin pienijännitteisen paneelin maksimimäärä on 31 paneelia ja suurijännitteisen paneelin maksimimäärä on 16 paneelia. Invertterin järjestelmäjännite on invertteristä riippuen SMA:lla 600V, 850V tai 1000V, joten maksimi paneelimäärä voi olla myös jotakin muuta kuin 31 ja 16.

Kysymys: Voiko aurinkopaneelin päällä kävellä?

Vastaus: Hyvä kysymys, vähän riippuu paljonko henkilö painaa, mitä paneelin väitetään kestävän ja miten paneeli on tuettu. Esim. valmistajan toimesta tietyn Heckert-paneelin kerrotaan kestävän tietyllä tavalla kiinnittettynä paneelin pinnalla 5400 Pa (pascal, pascalin) eli noin 550kg tasaisesti jakautuneen kuorman neliömetrin alalla. Kerran mittasin 44 kokoisen känkäni pohjan pinta-alan ja olin laskevinani, että paneelien ilmoitettu kesto kestää 100kg painavan henkilön seisomisen kahdella jalalla paneelin pinnalla, mutta ei yhdellä jalalla seisomista, joka tapahtuu esim. kävellessä. En kehoita kokeilemaan tätä itse, koska paneelin päällä seisominen saattaa tehdä paneelin piistä valmistettuun moduliin mikromurtumia, joita ei voi havaita paljaalla silmällä.

Kysymys: Mihin asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Asenna aurinkopaneelit mahdollisimman aurinkoiseen ja varjottomaan paikkaan. Yleensä tällainen paikka löytyy mahdollisimman korkealta, kuten talon tai konehallin katolta. Tarkista että aurinko paistaa varjotta katolle ainakin 9 – 15 välisenä aikana, mieluiten pidempäänkin maaliskuun ja elokuun lopun välisenä aikana. Paranna tilannetta tarvittaessa moottorisahalla, kaatamalla varjostavat puut ja istuttamalla tilalle matalampia puita kuten omena- tai luumupuita.

Jos kattoa ei voi käyttää sen pienen koon tai asbestipitoisen kattomateriaalin takia, harkitse telineasennusta aurinkoiseen paikkaan, kuten mäen päälle tai pellon reunaan.

Seinäasennusta suosittelen katolla olevan suuremman aurinksoähköjärjestelmän lisäksi jos lisätehoa vielä kaivataan.

Kysymys: Mihin suuntaan asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Omaan käyttöön sähköä tuotettaessa aurinkopaneeliston suunta on jokin suunta idän ja lännen välissä. Varjoton paikka on suuntaa tärkeämpi. Oikea suunta on tiettyä kallistusta tärkeämpi. Itä- ja länsilappeet tai kaakko- ja lounaislappeet voivat olla etelälapetta parempia, kun verrataan sähkön saamista omaan käyttöön. Paneelien jakamista kahteen suuntaan kannattaa harkita omaan käyttöön jäävän sähkön määrän suurentamisen takia.

Yleensä aurinkopaneelit asennetaan katolla etelän, kaakon, lounaan, idän tai lännen suuntaan. Myös pohjoislappeelle paneelit voi asentaa ja tietyllä paneelin hinnalla tämä voi olla taloudellisesti kannattavaa varsinkin, jos järjestelmän laajennuksen voi tehdä ilman uuden invertterin hankintaa. Ensimmäinen pohjoislappeelle suunniteltu etelälappeen lisäksi tuleva paneelisto suunniteltiin 2022 ja rakentaminen tapahtui 2023 keväällä.

Tutustu haluamasi suunnan tuotantoarvioon PVGIS-aurinkosähkölaskurin avulla ennen suunnitelmien toteuttamista:
https://aurinkovirta.fi/pvgis

Kysymys: Mihin kallistukseen asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Asenna aurinkopaneelit katon lappeen suuntaisesti samaan kallistuskulmaan kuin katon lapekin. Ainoastaan tasakatolla voi käyttää kallistuskulmaa lisääviä telineitä, tasakatolla kallistuskulmaksi valitaan nykyään 13 astetta. Kallistuskulma vaikuttaa sekä maksimituottoon vuoden sisällä että tuotannon jakautumiseen päivän sisällä. Loiva kattokulma jakaa tuotannon paremmin päivän sisällä ja loiva kattokulma tuottaa sähköä paremmin pilvisellä säällä.

Tasakattotelineitä voi käyttää katolla yleensä 6 asteen kallistukseen saakka.

Yleensä millään lisäkallistustelineellä ei saada tämän lisärakenteen vaatimia kustannuksia takaisin verrattuna telineen lisätuottoihin.

Kysymys: Missä maassa aurinkopaneelit valmistetaan?

Vastaus: Aurinkovirta-tilauksessa tähän mennessä käytetyt:

  • Heckert NeMo 4.2 80M 400 (2024),
  • Heckert NeMo 4.1 80M 385 (2024),
  • Heckert NeMo 4.2 80M 395 (2023),
  • Heckert NeMo 4.1 80M 390 (2023),
  • Heckert NeMo 4.1 80M 390 (2022),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 330 (2022),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 325 Black Edition (2022),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 330 (2021 kevät),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 325 (2020 kevät ja syksy),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 325 (2019 syksy),
  • Heckert NeMO 60M 2.0 315 (2019 kevät),
  • Heckert NeMo 60M 2.0 310 (2019 kevät),
  • Heckert NeMo 60P 2.0 280 (2018),
  • Heckert NeMo 60P 2.0 275 (2018),
  • Heckert NeMo 60P 2.0 270 (2018),
  • Heckert NeMo 60P 2.0 265 (2017),
  • Heckert NeMo 60P 255 (2014-2017),
  • Heckert NeMo P220 (2014),
  • Heckert NeMo P210 (2013), ja
  • Cenctrosolar S-Class Vision 220 (2013-2014)

aurinkopaneelit valmistetaan Saksassa. Heckert Solar GmbH:n (http://www.heckertsolar.com/en.html) tehdas sijaitsee Keski-Saksassa Chemnitzissa lähellä Tsekin rajaa.

Suurin osa maailmassa myydyistä aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa, mutta Aurinkovirta-tilauksessa on päädytty saksalaiseen paneeliin laatu-, eettisistä -, ympäristö- ja kuljetukseen liittyvistä syistä osallistujien tekemän valinnan pohjalta.

Kun aurinkopaneelivalmistaja on kerran valittu ja laatuun ollaan tyytyväisi, niin paneelien valmistajaa ei kannata kevyin perustein vaihtaa, jotta omalta osalta ollaan tukemassa jopa pitkien takuuaikojen ja teknisen tuen saatavuuden toteutumista.

Kysymys: Minkä kokoinen on 400Wp aurinkopaneeli?

Vastaus: 400 Wp tehoisen Heckert NeMo 4.2 80M 400 -aurinkopanelin koko on 1736 x 1122 mm. Tämän aurinkopaneelin paino on 21,0kg. Tässä aurinkopaneelissa on 35 mm paksu alumiinikehys.

2017-2023 käytössä oleen Heckert NeMo 60M 2.0 330-aurinkopaneelien (paneelin teho on vaihdellut näiden vuosien aikana 305, 310, 315, 320, 325, 330) koko on ollut 1670 x 1006 mm. Tämän aurinkopaneelin paino on 18,3kg. Tässä aurinkopaneelissa on 38 mm paksu alumiinikehys.

2014-2017 välillä käytetyn Heckert NeMo 60P 255 -aurinkopaneelin vastaavat tiedot olivat: 255Wp, 1640 x 991 mm, paino 17,7kg ja kehys 38 mm.

2013-2013 välillä käytetyn Heckert NeMo 54 P 210 ja 215 -aurinkopaneelin vastaavat tiedot olivat: 210Wp ja 215Wp, 1640 x 991 mm, paino 17,7kg ja kehys 38 mm.

Kysymys: Kuinka paljon tilaa aurinkopaneeli vaatii?

Vastaus: Aurinkopaneeli vaatii tilaa oman pinta-alansa verran sekä 23-24 mm välin vierekkäiseen aurinkopaneeliin.

Heckert NeMo 4.2 80M 400 -aurinkopaneelin oma pinta-ala on 1736 x 1122 mm = noin 1,95.

Kahden paneelin väliin vaadittavan tilan takia yhden paneelin vaatiman tilan voidaan sanoa olevan aika tarkkaan 2.

Kysymys: Kuinka paljon tilaa vaatii 5 kWp tehoinen aurinkopaneelisto?

Vastaus: Yksi moderni 400Wp / 400W aurinkopaneeli vaatii katolta tilaa noin 2,5 tilaa, kun otetaan huomioon sekä aurinkopaneelin alle jäävä tila, että paneeliston ympärille vaadittava tila. 14 aurinkopaneelin muodostaman 5,6kWp aurinkopaneeliston alle jää tilaa noin 28m², kun otetaan huomioon aurinkopaneeliston ja aurinkopaneelien välien vaatima tila.

Aurinkopaneelisto vaatii paneelien lukumäärän tai tehon perusteella tämän verran tilaa katolta, kun paneelina on 265Wp paneeli

Yllä olevan taulukon vastine nykyaikaiselle 400Wp paneelille:

  • 10 paneelia, teho 4,0 kWp, pinta ala 20m2
  • 20 paneelia, 8,0 kWp, 40m2
  • 40 paneelia, 16,0 kWp, 80m2
  • 126 paneelia, 50,4 kWp, 250m2
  • 252 paneelia, 100,8 kWp, 500m2

Suunnittelijalle on helpompi kommentoida järkevää aurinkopaneeliston kokoa, kun kerrot hänelle kattosi lappeen koon esim. 12x5m kuin, että kertoisit tilaa olevan 60m². Esim. ”Katolla on tilaa 10,0×3,3m etelään osoittavalla lappeella” tai ”Katolla on tilaa 9,0×4,0m sekä itä- että länsilappeella”.

Kysymys: Monestako aurinkopaneelista 5kWp tehoinen aurinkopaneelisto muodostuu?

12 x 400Wp = 4800Wp
13 x 400Wp = 5200Wp
14 x 400Wp = 5600Wp

Noin 5kWp järjestelmä muodostuu siis minimissään 12-14 kpl 400Wp aurinkopaneelista, mutta 13 paneelista ei saa fiksun näköistä järjestelmää oikein millekään muulle katolle kuin noin 16m pitkän rakennuksen lappeelle, jolle mahtuu vain yksi rivi allekain. Jotkut kauppiaat yrittävät ehkä hämätä asiakasta kikkailemalla paneelimäärillä.

Mielestäni rehellinen vastaus on: ”5kWp tehoinen aurinkopaneelisto muodostuu 14 aurinkopaneelista ja paneeliston teho on tällöin 5,6kWp.”

Tämä kysymys sai aikoinaan alkunsa siitä, kun eräs yritys myö 19 paneelin 5kWp aurinkosähköjärjestelmää. Kuinkahan monta tällaista meni lopulta katolle, vai ostivatko asiakkaan tuon viimeisen puuttuvan paneelin erikoisen edullisesti vai kalliilla?

Kysymys: Minulle tarjotaan halpoja (käytettyjä) ohutkideaurinkopaneeleja, ostanko?

Vastaus: Jos haluat yksinkertaisen ja pitkäikäisen aurinkosähköjärjestelmän ilman monimutkaista päänvaivaa niin ”älä osta”.

Ohutkidepaneelit vaativat yleensä invertterin, joka sisältää muuntajan, nämä ovat nykyään harvinaisempia. Ohutkidepaneelien jännite on suuri, joka rajoittaa sarjaan kytkettävien aurinkopaneelien lukumäärää ja suuremmissa järjestelmissä vaatii useiden rinnakkain kytkettävien paneeliketjujen käyttöä. Tämä taas vaatii yleensä näiden ketjujen suojausta sulakkeiden tai estodiodien avulla, lue yksityiskohdat paneelien asennusohjeesta. 75-130W ohutkidepaneelit vaativat jopa nelinkertaisen määrän kiinnikkeitä 400Wp yksikidepaneeleihin verrattuna ja tämä tietää nelinkertaisia telinekustannuksia ja asennuskustannusten hyppäystä ylöspäin, puhutaan sitten omasta asennustyöstä tai sähköasentajan ajasta. Ohutkideaurinkopaneeleihin liittyy muutama muukin tekninen kysymys, jotka haluat selvittää itse ennen kuin ostat niitä. Ilman näiden huomioonottamista, ohutkalvopaneelien käyttöikä saattaa romahtaa.

Kiinnitysteline

Kysymys: Voiko lumikuorma rikkoa aurinkopaneelin?

Vastaus: Jos aurinkopaneeli itse menee rikki niin kysymyksessä on yleensä todella vakava vika joko aurinkopaneelissa tai kiinnityksen suunnittelu tai toteutus on mennyt täysin väärin. Ennen Aurinkopaneelia yleensä teline menee rikki, esim. poikkeuksellisen sään, väärän mitoituksen, huollon laiminlyönnin tai muun syyn takia. Kun teline menee rikki, aurinkopaneelit tuppaavat pysymään ehjinä, mutta rikkoutuva teline saattaa samalla rikkoa ylikuormitustilanteessa kattoa. Paneelinkin voi saada rikki lämpölaajenemisen huomiotta jättämisellä, väärän kiinnityksen tai suuren lumikuorman avulla.

Yli 2 metriä pitkä aurinkopaneelit ja vain 2mm paksua lasia käyttävät aurinkosähköpaneelit ovat pienempiä paneleita ja paksumpaa 3,2mm lasia kättäviin aurinkosähköpaneeleihin verrattuna riskivyöhykkeellä aurinkopaneelien kestävyydessä.

Paneelin alareunan alumiinkehys saattaa irrota, jos se jäätyy kiinni suurempaan lumimäärään, joka saa poistua katolta ilman lumiesteitä. Tällainen tapahtuma ei yleensä ole paneelin virhe, jos se tapatuu yksittäisenä. Teline ei ole myöskään mitoitettu tilanteisiin, jossa pienemmän paneeliston vieressä on huomattavasti suurempi paneeliton alue ja näiden väliset lumimassat liikkuvat eri tavalla ja ovat jäätyneet kiinni toisiinsa.

Yleensä telineen lumikuorman kestävyydestä puhuttaessa olettaisin löytäväni jonkinlaisen taulukon tai laskentaohjelman lopullisen suunnittelijan käyttöön, jolla telineen kestävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kattojen erot, esim. kattotuolien tai saumapellin jako, kattokulma, sekä kunkin kunnan lumikuorma- ja tuulikuormavaatimukset ja suhtautuisin ”kestää 700 kg:n lumikuorman” tyylisiin väitteisiin ilman näitä taulukoita tai suunnitteluohjelmaa varauksella.

Aurinkosähkön kytkentä verkkoon

Kysymys: Miten verkkoyhtiö suhtautuu aurinkosähköön?

Vastaus: Nykyään verkkoyhtiöt suhtautuvat aurinkosähköön pääasiallisesti positiivisesti. Oma verkkoyhtiösi antaa luvan aurinkosähköjärjestelmän kytkentään pyydettäessä, kunhan käytät vaadittujen standardien mukaisia laitteita ja teetät sähkötyöt ammattilaisella.

Pieni vähemmistö verkkoyhtiöistä käyttäytyy edelleen vähemmän positiivisesti, mutta älä anna tämän vaikuttaa omaan toimintaasi. Jos lähdet mukaan laittomiin vaatimuksiin, aiheutat haittaa sinun jälkeesi aurinkosähköä hankkiville, kun nämä laittomat toimenpiteet jatkuvat.

Jos törmäät mihinkään jakeluverkkoyhtiön maksuihin aurinkovoimalan kytkentään liittyen, nämä ovat yleensä laittomia, jos kyseessä ei ole verkkoyhtiön sähköurakoititoiminta ja olet nämä työt siltä itse tilannut. Ota minuun yhteytä ja katsotaan miten voin auttaa.

Kysymys: Mitä vaatimuksia verkkoyhtiöillä on?

Vastaus: Yksinkertaistettuna verkkoyhtiön vaatimukset toteutuvat seuraavilla toimenpiteillä:

  1. aurinkosähköjärjestelmän invertteri tilataan verkkoyhtiön hyväksymän -suojausstandardin mukaisilla asetuksilla tai konfiguroidaan näihin asetuksiin asennuksen yhteydessä valitsemalla tarvittava standardi listasta,
  2. aurinkosähköjärjestelmän sähköt asentaa Tukes-numeron omaava sähköurakoitsija,
  3. aurinkosähköjärjestelmään asennetaan turvakytkin (yleensä ulkoseinään), jolla invertterin tuotannon saa katkaistua, ja
  4. takasyöttövaara-varoitukset löytyvät kiinteistön sähkökeskuksista sekä ohjeet invertterin kytkemiseksi irti verkosta löytyvät rakennuksen pääkeskuksesta.

Kysymys: Minkä tehoisen aurinkosähköjärjestelmän voi kytkeä omakotitalon sähköliittymään?

Vastaus: Tarkista sähköliittymäsi pääsulakkeiden koko esimerkiksi siirtolaskusta. Omakotitaloissa yleiseen 3x25A pääsulakkeilla varustettuun sähköliittymään voit liittymän tehon puolesta kytkeä korkeintaan 3 x 230V x 25A = 17250W eli noin 17kW tehoisen aurinkosähköjärjestelmän. Tämä tehoraja on liittymään kytkettävän invertterin maksimiteho. Tämän lisäksi jakeluverkkoyhtiöllä voi olla myös muita kriteerejä.

Sallitu invertterin maksimikoko sähköliittymän pääsulakkeiden perusteella
Sallitu invertterin maksimikoko sähköliittymän pääsulakkeiden perusteella

3x35A suurempien liittymien yhteydessä on yleensä otettava huomioon myös muita sähköliittymän ominaisuuuksien rajoitteita. Tämä koskee myös pienempiä liittymiä, jos asut haja-asutusalueella, sähköliittymäsi on kaukana muuntajasta tai sähköliittymäsi oikosulkuvirta on muusta syystä alhainen. Pieni oikosulkuvirta saattaa asettaa rajoituksia aurinkosähköjärjestelmän invertterin maksimiteholle. Tällaisessä tilanteessa keskustele mahdollisista vaihtoehdoista ensin aurinkosähköasiantuntijan ja sitten verkkoyhtiösi kanssa.

Kysymys: Veloittaako verkkoyhtiö aurinkosähköjärjestelmän kytkennästä?

Vastaus: Verkkoyhtiö ei erikseen veloita mikrotuotannoksi luettavan aurinkosähköjärjestelmän kytkennästä, kun järjestelmä kytketään olemassa olevaan kulutusliittymään.

Älä hyväksy ehdotuksia verkkoyhtiöltäsi tarkastamatta heiltä tarkoittaako ehdotettu lisäys tai toimenpide sinulle maksuja aurinkosähkön liittämisen yhteydessä, näin ei tulisi olla. Jos kuitenkin saat laskun verkkoyhtiöltäsi niin tarkasta se yhdessä aurinkosähköasiantuntijasi kanssa. Mietitään yhdessä mitä voit tällaisessa tilanteessa tehdä. Muutamassa tapauksessa, Aurinkovirta-osallistuja on neuvojen avulla saanut valituksensa läpi Energiavirastossa ja jakeluverkkoyhtiö on joutunut palauttamaan suuria summia rahaa suurellekin joukolle asiakkaitaan useita vuosia takautuvasti.

Kysymys: Kuka kytkee aurinkosähköjärjestelmän sähköverkkoon?

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmän kytkennän tekee ja työn laskuttaa sähköurakoitsija, jonka itse otat tekemään aurinkosähköjärjestelmässä tarvittavat sähkötyöt.

Verkkoonkytkettävien aurinkosähköjärjestelmien kiinteiden sähköasennusten tekeminen on Suomessa luvanvaraista.

Joillakin alueilla Suomessa jakeluverkkoyhtiö saattaa tarjota sähköasennuspalveluita, mutta sinulla itselläsi on vapaus valita, kuka tekee kiinteistösi asennustyöt. Myös aurinkovoimalan asennuksen ja verkkoon kytkennän.

Kysymys: Kuinka paljon verkkoyhtiö veloittaa aurinkosähkötuotannon siirrosta verkkoon?

Vastaus: Aurinkosähköjärstelmien tuottama sähkö kuluu ensisijaisesti kiinteistön omassa kulutuksessa ja ylijäämä myydään sähköyhtiölle, jolloin se on siirrettävä jakeluverkkoyhtiön verkon kautta. Sähköyhtiö maksaa sinulle myymästäsi ylijäämäsähköstä, mutta sinä maksat myydyn sähkön siirron kustannukset siirtolaskullasi. Tällaisen tuotetun aurinkosähkön ylijäämän siirrosta verkkoon tapahtuvan veloituksen suuruus riippuu verkkoyhtiöstä, mutta sille on määrätty maksimihinta sähkömarkkina-asetuksessa, joka on hyvin kohtuullinen.

Toisinaan verkkoyhtiö ei veloita siirrosta mitään, koska kyse on kokonaisuuden kannalta hyvin pienestä maksusta. Yleensä verkkoyhtiö kuitenkin perii tuotannon siirrosta sähkömarkkina-asetuksen (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090065) salliman maksimimäärän eli 0,07 snt/kWh + alv = 0,0868 snt/kWh alv 24% suuruisen tuotannon siirtomaksun. Laskussa tulostettuna tämä saattaa näkyä pyöristettynä 0,09 snt/kWh, mutta kertolasku tehdään kuitenkin pyöristämättömällä summalla. Siirtomaksuun lisätään arvonlisävero ja se veloitetaan sähkönsiirtolaskulla.

Huomaa, että tämä 0,0969 snt/kWh siirtomaksu on tolla sentin sadasosia, ei siis senttejä. Tämä siirtomaksu on noin 50x pienempi kuin siirtomaksu, jonka maksat ostetusta sähköstä. Esim. 1000 kWh siirto verkkoon aurinkosähkön ostajalle maksaa vain 0,87 EUR veroineen.

Kysymys: Millä tavalla verkkoyhtiö mittaa sähköliittymäni kulutuksen ja tuotannon?

Vastaus: Verkkoyhtiö mittaa ostetun ja ulos siirretyn myydyn sähkön erikseen käytten etäluettavaa sähkömittaria. Varsinaista tuotantoa kokonaisuudessaa verkkoyhtiö ei pysty mittaamaan vaan se näkyy invertterin mittarista.

Tämä loppu ei enää pidä paikkaansa vuoden 2023 alusta lähtien.

Kysymys: Kun hankin aurinkosähköjärjestelmän, joutuuko verkkoyhtiö vaihtamaan sähkömittarin ja maksaako vaihto?

Vastaus: Yleensä vanha etäluettava sähkömittari kelpaa myös aurinkosähkön tuotannon mittaamiseen, joten mittaria ei tarvitse erikseen aurinkosähkön takia vaihtaa. Sen jälkeen kun verkkoyhtiölle on kerrottu aurinkosähkön tuotannon aloittamisesta palauttamalla sille mikrotuotannon yleistietolomake, verkkoyhtiö alkaa kerätä myös tuotantotietoja, jotka se toimittaa Fingridin Datahubin kautta sähkön ostajalle.

Joidenkin verkkoyhtiöiden alueella verkkoyhtiö joutuu uudelleenohjelmoimaan tai vaihtamaan etäluettavan mittarin, kun aurinkosähkön tuotanto aloitetaan. Tämä on kuitenkin verkkoyhtiön vastuulla oleva asia, jota asiakkaan ei kannata murehtia.

Mittarin uudelleenohjelmoinnista tai vaihdosta ei tule tai saa periä erillisiä maksuja. Tämä on laitonta ja nämä maksut saa perittyä takaisin. Jos näin tapahtuu, ota yhteyttä aurinkosähköasiantuntijaasi. Mietitään yhdessä mitä voit tällaisessa tilanteessa tehdä.

Kysymys: Mitä voin tehdä, jos verkkoyhtiön toiminta on mielestäni väärin?

Vastaus: Sähkönsiirto on Suomessa monopoliliiketoimintaa, josta vastaavat alueelliset siirtoyhtiöt, joista tällä sivustolla on käytetty nimeä verkkoyhtiöt. Monopolin haltijalla on tiettyjä velvollisuuksia monopoliasemansa oikeuttaakseen ja sen toimintaa säätelevät lait, asetukset, määräykset sekä verkkoyhtiöiden oman edunvalvontaorganisaation Energiateollisuus ry:n suositukset. Ongelmatapauksissa pyri ensin keskustelemaan asiasta verkkoyhtiön kanssa suoraan. Jos asia ei selviä verkkoyhtiösi kanssa vie asia Energiaviraston (http://www.energiavirasto.fi/) tutkittavaksi. Energiavirasto valvoo, etteivät siirtoyhtiöt käytä monopoliasemaansa väärin ja peri ylihintaa asiakkailtaan. Aurinkovirta tarjoaa apua tällaisiin yhteydenottoihin asiakkailleen. Tähän mennessä kaikki hoidetut tapaukset ovat johtaneet Aurinkovirran asiakkaan kannalta positiiviseen lopputulokseen.

Jakeluverkkoyhtiöt käyttävät hyväkseen yrityksen ja asiakkaan eroa laisäädännön tuntemisessa ja kertovat asiakkaille lakiin perustumattomia vaatimuksia, jotka ovat asiakkaille epäedullisia. Jos asiakas ei tunne oikeuksiaan niin hän saattaa hyväksyä jakeluverkkoyhtiön kertoman ”totuuden”.

Sähkön myynti

Kysymys: Voinko myydä tuottamani aurinkosähkön?

Vastaus: Kyllä. Kun aurinkosähköjärjestelmä on kytketty omakotitalon tai maatilan kulutusliittymään, aurinkosähköstä käytetään ensin automaattisesti osa omaan kulutukseen ja se osa mitä ei netotusvälin sisällä (tunti tai 15 minuuttia) käytetä itse siirtyy automaattisesti verkkoon.  Ja tämän ylijäämäsähkön voi myydä tekemällä sopimuksen sähköyhtiön kanssa.

Kysymys: Miten tapahtuu pientuotannon sähkönmyynti?

Vastaus: Etsi sellainen sähköyhtiö, joka maksaa sinulle ylijäämäsähköstä sähköpörssin Suomen aluehinnan mukaisen tuntihinnan eikä jotakin keskiarvoa tästä, esim. kuukausikeskiarvoa. Jos saat aurinkosähköstäsi sähkön hinnan kuukausikeskiarvon mukaan niin häviät. Ota huomioon myös tämän yhtiön myymän sähkön hinta ja laske oman sähkön osto- ja myyntimixisi mukainen edullisuus itsellesi. Sähköyhtiö saattaa periä sinulta ylimääräisiä maksuja ylijäämäsähkösi ostosta, jos etä itse osta tältä yhtiöltä sähköä. Valitse sellainen sähköyhtiö, joka ei peri ylimääräisiä maksuja.

Yleensä jos ostat sähkön samalta yritysryhmältä kuin mikä hoitaa paikkakunnallasi sähkönjakelun niin siinä vaiheessa kun teet ilmoituksen aurinkosähköjärjestelmän asentamisesta niin tämä tieto yleensä menee sähkönmyyjänkin tietoon ja he ottavat sinuun yhteyttä aurinkosähkön ylijäämäsähkön myyntisopimuksen tekemiseksi. Muuten joudut itse ilmoittamaan sähköyhtiöösi, että haluat tehdä myyntisopimuksen ylijäämäsähköstä. Avainsanoja: pientuotanto sähkönmyynti.

Kysymys: Mikä on itse käyttämäni aurinkosähkön arvo?

Vastaus: Itse käytetyn aurinkosähkön arvo muodostuu aurinkosähköllä korvattavan ostosähkön sähköenergian hinnasta, siirtohinnasta, sähköverosta ja näiden arvonlisäverosta.

Sähköenergian hintaesimerkkinä käytän 8 vuoden keskiarvosta arvioitua sähköenergian hintaa niinä tunteina, kun aurinkosähköpaistaa, tämä on 4,9 snt/kWh ja lisään siihen arvonlisäveron, jolloin päästään 6,0 snt/kWh hintaan.

Siirtohinnan esimerkkinä käytän paikallisen Lappeenrannan Energiaverkot -jakeluverkkoyhtiön arvonlisäverollista siirtohinnan kWh-pohjaista osaa, joka on 5,28 snt/kWh.

Arvonlisäverollinen kotitalouksien sähkövero on tällä hetkellä 2,79372 snt/kWh tai pyöristettynä 2,79 snt/kWh.

Yhteensä nämä ovat 6,0 snt/kWh + 5,28 snt/kWh + 2,79 snt/kWh = 14,07 snt/kWh.

Aurinkosähkön laskelmiin käyttäisin tämän perusteella yksinkertaisissa laskelmissa aurinkosähkön arvona 15 snt/kWh, koska siirtohinnan voi olettaa nousevan seuraavien 30 vuoden aikana. Toinen tapa on käyttää nykyistä hintaa ja arvioida hinnannousu per vuosi ja laskea joka vuosi erikseen 30 vuotta eteenpäin.

Laske aurinkosähkön arvo itsellesi käyttäen oman sähkölaskusi energianhintaa ja oman jakeluverkkoyhtiösi siirtohintaa niin saat tarkempia tuloksia.

Sähkövero Suomessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkövero_Suomessa

Kysymys: Paljonko myydystä aurinkosähköstä maksetaan?

Vastaus: Myymästäsi aurinkosähköstä maksetaan yleisesti joko sähköpörssin tuntikohtainen sähkönhinta (sähköpörssin Suomen aluehinta) vähennettynä joko 0,3 sn/kWh tai 10% palkkiolla tai sähkön ostosopimuksesi mukainen energianhinta. Sähkön myyntisopimuksessa ei tule olla kuukausimaksuja, koska se romuttaa myynnin kannattavuuuden nopeasti. Onneksi nämä kuukausimaksut poistuivat pääosin jo 2013 aikana.

Sähkön tuntihinta on viime vuosina (2013-2021) aurinkosähkön pääasialliseen tuontantoaikaan ollut hieman vuoden keskihintaa 3,6 snt/kWh korkeampi, noin 4,9 snt/kWh. Jonakin vuonna olen laskenut, että useamman henkilön saama hyvitys oli keskimäärin +1,3 snt/kWh suurempi kuin saman vuoden pörssisähkön keskihinta, tästä tuo 3,6 snt/kWh ja 4,9 snt/kWh ero.

Vuosi 2020 oli koronapandemian takia poikkeus, kun sähkön pörssihinta laski yhdessä vuodessa -36%. Käyttäisin myydyn sähkön hinnan arviona 4 snt/kWh ja jos tehdään herkkyysanalyysia (eli halutaan tarkastaa mitä omille investointilaskelmille käy jos sähkön hinta laskee) niin tarkistaisin myös mitä käy 3 snt/kWh hinnalla.

Vuosi 2022 oli Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia poikkeus, kun sähkön pörssihinta nousi reilusti. Esimerkiksi erään kohteen oma ostosähkön keskihinta vuonna 2022 spot-markkinoilta oli 15,56 snt/kWh ja tuotetun aurinkosähkön ylijäämän myynnin 18,70 snt/kWh.

Tarkista tuntihintatarjouksista, että kyseessä on aito tuntihinta eikä esim. tuntihintojen kuukausikeskiarvo. Älä hyväksy keskiarvohintaa aurinkosähkösi myynnin perushinnaksi.

Sähkön keskihinta vuosittain sekä hinnanmuutos edellisvuodesta
Sähkön keskihinta vuosittain sekä hinnanmuutos edellisvuodesta, 2017 luvut tammi-marraskuun keskiarvon perusteella

Pörssisähkön hinnan muutokset 2018-2023:

  • 2018: 46,80 EUR/MWh, 4,68 snt/kWh
  • 2019: 44,04 EUR/MWh, 4,40 snt/kWh
  • 2020: 28,02 EUR/MWh, 2,80 snt/kWh
  • 2021: 72,34 EUR/MWh, 7,23 snt/kWh
  • 2022: 154,04 EUR/MWh, 15,40 snt/kWh
  • 2023: 56,47 EUR/MWh, 5,65 snt/kWh

Nord Pool -sähköpörssin Suomen tuntihinnan löydät osoitteesta: https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Kiinteän sähkön ostohinnan ehtona aurinkosähkön ostossa on ollut esim. Lappeenrannan Energialla kahden vuoden sopimuksen teko sähkön ostosta ja myynnistä. Näissä sopimuksissa sähkön myynti- ja ostohinta on ollut sama, tosin arvonlisävero maksetaan vain kun kuluttaja ostaa sähköä ja kerätään valtiolle.

Kysymys: Kenelle myyn tuottamani aurinkosähkön?

Vastaus: Yleensä myyt tuottamasi sähkön samalle yritykselle kuin jolta ostat sähkösi.  Suomessa sähköyhtiöillä ei ole pakkoa ostaa mikrotuottajien aurinkosähköä, mutta yleensä aurinkosähköä kuitenkin ostetaan. Jos nykyinen sähköyhtiösi (tämä on harvinaista) ei osta tuottamaasi sähköä tai ehdot ovat huonot, vaihda tällöin sähkön myyjääsi.

Vuonna 2017 alkaen olen saanut kentältä viestejä, että Fortum ostaa aurinkosähköä myös muilta kuin Fortumin omilta sähköasiakkailta. Aikaisemmin kaikki aurinkosähkön  ostajat vaativat että sama yritys myös myy ostamasi sähkön.

Jotkin uudet “halpaa” sähköä kauppaavat sähkön myyjät eivät osta aurinkosähköä kuluttajilta, vaihda tällöin sähkön myyjääsi. Ennen kuin sähkösopimus loppuu, myy sähkösi Fortumille tai muulle sähköyhtiölle, joka ostaa sähkön sinulta ilman sinulle sähkön myyntiä.

Kysymys: Vaikuttaako aurinkosähkön myyntiin se, että verkkoyhtiönä on Caruna, mutta sähkön ostan tällä hetkellä Lahti Energialta?

Vastaus: Verkkoyhtiö ei vaikuta sähkön myyntiin, itse tuotettu aurinkosähkö myydään yleensä sille yritykselle, jolta kotitalouden sähkö ostetaan. Tässä tapauksessa aurinkosähköä tarjotaan Lahti Energialle. Yleensä hyvämaineiset sähköyhtiöt ostavat mikrotuottajien sähköä. Verkkoyhtiö huolehtii sähkön mittauksesta ja toimittaa myymäsi aurinkosähkön mittaustiedot ostavalle sähköyhtiölle.

Tarkista kuitenkin, että sähköyhtiösi tarjoaa sähköstä pörssin Suomen alueen tuntihintaa eikä pörssin tuntihinnan kuukausikeskiarvoa.

Kysymys: Voimalani aurinkopaneelisto on alle 1kWp ja kulutan lähes kaiken sähkön itse, kannattaako minun myydä näin pieni ylijäämä?

Vastaus: Kannattaa myydä, saat sähköstäsi korvauksen ja tiedon ylijäävän sähkön määrästä. Kun mahdollisimman moni myy sähkönsä niin sähköyhtiöt joutuvat virtaviivaistamaan toimintansa ja se edistää aurinkosähkön mikrotuotantoa. Pidä huoli, että käyttämäsi sähköyhtiö ei peri kuukausimaksuja. Pidä huoli, että saat myymästäsi aurinkosähköstä sähköpörssin Suomen alueen tuntihinnan vähennettynä mahdollisimman pienellä marginaalilla (0,24-0,3 snt/kWh), etkä tuntihinnan kuukausikeskiarvoa.

Käytännössä kaikista kotitalouksen aurinkosähkövoimaloista Suomessa syntyy myös ylijäämänä myytävää sähköä. Jos ei synny, niin voimalasi on aivan liian pieni taloudellisesti järkevään aurinkosähkön tuotantoon.

Puhtaanapito ja kestävyys

Kysymys: Miten käsittelen aurinkopaneeleita?

Vastaus: Käsittele aurinkopaneeleita aina puhtaat (viiltosuoja) käsineet kädessä, koska käden rasvasta jää aurinkopaneelin heijastuksenestopintaan kohtalaisen pysyvä rasvainen sormen- tai kämmenenjälki. Jäljen saa toki pestyä pois alkoholilla, kuten Suomessa Marinolilla, jos käyttämäsi aurinkopaneelin asennus- ja käyttöohje sen sallii. Aurinkopaneeleiden alumiinikehyksissä saattaa olla teräviä kulmia, jotka voivat viiltää käsiä. Ennen aurinkopaneelipaketin purkamista lue kuormalavan purkamisohje.

Kysymys: Miten puhdistan likaantuneet paneelit?

Vastaus: Suomessa sade (vesisade tai lumisade) yleensä riittää pitämään katolle  asennetut aurinkopaneelit puhtaana, kun paneelit on asennettu tietyyn minimikulmaan, jonka aurinkopaneelien valmistaja kertoo asennus- ja käyttöohjeessaan.

Jos paneelit ovat jostain syystä erityisesti likaantuneet niin tutustu aurinkopaneeliesi asennus- ja käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet puhdistamisesta. Yleensä puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa ja vettä. Puhdistusaineen ja saippua on kielletty Heckert NeMo -aurinkosähköpaneelien puhdistamiseen niiden pinnassa olevan nanopinnoitteen takia. Veden lisäksi vain alkoholi tai veden ja alkoholin seos on sallittu Heckertin paneeleille.

Auringossa lämminneille aurinkopaneeleille ei kannata suihkuttaa kylmää vettä, koska lasi saattaa hajota tästä. Puhdista paneelit mielummin aikaisin aamulla vedellä, jonka lämpötila on lähellä paneelin pinnan lämpötilaa.

Kysymys: Kestävätkö aurinkopaneelit lunta?

Vastaus: Aurinkopaneelit kestävät paneelin teknisissä tiedoissa mainitun lumi- ja tuulikuorman, esim. 5400 Pa paneelin etupuolella, joka tarkoittaa noin 550 kg lunta jakautuneena tasaisesti paneelin 1 pintaalalle. Paneelin kiinnitysteline suunnitellaan kestämään haluttu lumikuorma, yleensä sama minkä kattokin on suunniteltu kestämään (lukema löytyy talon rakennuspiirustuksista), esim. 2,5kN eli noin 250 kg/m².

Yksittäinen paneeli ei välttämättä kestä lumen painoa, jos suurempi kuorma, esim. 1000 kiloa kohdistuu pienellä alalle paneelia esim. vain sen yhteen kehykseen. Tällaisen tilanne saattaa syntyö, kun katolla oleva lumi sulaa siten, että se irtoaa pääosasta paneelistosta, mutta on hyä jäätyneenä kiinni yhden paneelin kehykseen. Tilanne on kohtalaisen harvinainen, mutta tämän takia suosittelen aina käyttämään lumiesteitä katolla, joilla on aurinkosähköpaneelit.

Väärä kiinnitys saattaa aiheuttaa aurinkopaneelin vahingoittumisen pienemmän lumikuorman ansiosta, kuin minkä paneeli kestäisi oikeasti kiinnitettynä.

Kysymys: Miten puhdistan aurinkopaneelit lumesta?

Vastaus: Kevätaurinko sulattaa aurinkopaneelit silloin kun aurinkosähkön tuotantoonkin on riittävästi auringonsäteilyä, joten aurinkopaneeleja ei tarvitse itse puhdistaa. Jos kuitenkin esim. naapurin kanssa kilpailun takia haluat puhdistaa paneelisi niin tutustu aurinkopaneelisi asennus- ja käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet lumesta puhdistamiseen. Yleensä lumesta puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa, joka on asennettu pitkään varteen. Puhdistaminen onnistuu vasta sataneelle pakkaslumelle tai suojalumelle. Paneelin pintaan jäätynyttä lunta ei kannata raapia vaan odottaa seuraavaa suojaa.

Jos kaadat pakkasessa olleen paneelin pintaan kuumaa tai lämmintä vettä niin paneelin ja veden lämpötilaero saattaa rikkoa aurinkopaneelin lasin. En suosittele kokoilemaan.

Aurinkopaneelin pinnassa on heijastuksenestopinnoite, jota ei kannata vahinjoittaa naarmuttavilla työkaluilla.

Takuut

Kysymys: Millainen takuu on invertterillä?

Vastaus: SMA Solar Technology AG:n SMA Sunny Tripower ja SMA Suunny Boy -inverttereillä on 5 vuoden valmistajan takuu. 2022 lokakuun jälkeen osan inverttereitä takuuta on voinut pidentää 5 vuotta rekisteröimällä invertterin valmistajan webbisivustolla yhden vuoden sisällä invertterin käyttöönotosta.

Jos invertteri lakkaa toimimasta takuun alaisesta syystä niin valmistajan tekniseen tukeen Saksassa otetaan yhteyttä Aurinkovirran kautta, itse itsepalveluportaalin kautta (googlaa ”my sma service”) tai sähköpostitse serviceline-international@sma.de. Vian syytä selvitellään ensin teknisen tuen kanssa. Kun vika on varmistunut valmistaja lähettää uuden laitteen omalla kustannuksellaan tilalle ja ottaa rikkoutuneen laitteen vaihdossa itselleen.  Vanhan invertterin kansi vaihdetaan uuteen vaihdettavaksi tulleeseen invertteriin.

SMA:n uusilla 2017 julkaistuilla SMA Sunny Island -akkuinverttereillä on 10 vuoden valmistajan takuu.

Invertterin takuun voi pidentää maksua vastaan 5 vuoden jaksoissa 20 tai 25 vuoteen asti kunhan pidennyksen tekee ennen alkuperäisen takuun loppumista.

Invertterin rikkoutuminen tapahtuu yleisimmin ukkosen aiheuttaman salamaniskun vaikutuksesta ja nämä rikkoutumiset ovat vaakutusyhtiön korvausasioita takuun sijaan.

Kysymys: Millainen takuu on aurinkopaneelilla?

Vastaus: Heckert Solarin Heckert NeMo -aurinkopaneeleilla on 15 vuoden valmistajan takuu valmistusvirheiden osalta sekä valmistajan antama 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu.

15 vuoden takuu astui voimaan tehtaan 5.1.2024 jälkeen toimittamien aurinkosähköpaneelien osalta.

Yleensä takuuehdoista löytyy rajoituksia ja sääntöjä. Yleensä takuuehdot mahdollistavat vioittuneen tuotteen korvaamisen joko vastaavalla aurinkosähköpaneelilla tai jos sellaisia ei ole niin rahallisella kompensaatiolla. Heckert Solar on pyrkinyt hoitamaan takuut vastaavan paneelin avulla.

Aurinkopanelien takuissa on usein myös erilaisia rajoituksia, esim. Heckert Solarin takuu ei koske aurinkosähköpaneelin lasia eikä tavallisia naarmuja tai likaa. Lasilla ei ole takuuta, koska lasin rikkoutumisen syy olisi hyvin vaikea näyttää luotettavasti toteen.

Heckert Solarin takuuehdot löytyvät tämän linkin kautta: http://www.heckertsolar.com/en/download-area/partner-download-center/general-terms-conditions.html

Kysymys: Mitä tarkoittaa aurinkopaneelin tehotakuu?

Vastaus: 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu tarkoittaa että 10 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 90% nimellistehostaan ja 25 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 80% nimellistehostaan. Nimellisteho mitataan ns. standarditestiolosuhteissa (STC).

Tämän takuun kattaman vian osoittaminen tehontuotossa vaatii mittauksia, jotka itsessään ovat huonosti saatavilla ja kalliita, joten kuluttajan on paras ostaa paneeleita luotettavalta valmistajalta.

Vakuutukset

Kysymys: Miten vakuutan aurinkosähkövoimalan?

Vastaus: Useilla vakuutusyhtiöillä kiinteistöön kiinteästi asennettu aurinkosähköjärjestelmä on vakuutettu kotivakuutuksen osana. Tällaisessa asennuksessa aurinkopaneelit ovat talon katolla ja invertteri kiinni talon seinässä sisällä tai ulkona. Vakuutusehdot saattavat vaatia ilmoittamaan aurinkosähköjärjestelmän asentamisesta vakuutusyhtiölle.

Tarkista kotivakuutuksen omavastuut ja ikävähennykset, että olet sinut vakuutusehtojen kanssa.

Vuoden 2023 alusta Pohjola-vakuutusyhtiö toi kotivakuutuksen liitteeksi Aurinkovoimalaa koskevat suojeluehdot, jotka asettavat vaatimuksia aurinkosähkövoimalalle, jotta täysi vakuutusturva olisi voimassa.

Maatilan aurinkopaneelit vakuutetaan maatilavakuutuksella. Ilmoita asennettu aurinkosähköjärjestelmä vakuutusyhtiölle ja tarkasta vakuutusehdot.

Pihamaalle telineeseen asennetut aurinkopaneelit eivät tyypillisesti ole kotivakuutuksella vakuutettuja. Tarkista vakuutusturva omasta vakuutusyhtiöstäsi. Vakuutusyhtiö saattaa myydä sinulle erillisen vakuutusturvan kiinteistön ulkopuolelle asennetuille aurinkosähköpaneeleille.

Kysymys: Miten turvaan aurinkopaneelit kohteessa, jossa ei asuta ympäri vuoden?

Vastaus: Harkitse erillistä vakuutusta. Ota talteen kunkin aurinkopaneelin sarjanumero. Tee aurinkopaneeleihin omistajamerkintä infrapunavalolla näkyvällä kynällä tai maalilla tai kaivertamalla paneelin alumiinireunukseen (aurinkopaneelien valmistajat eivät yleensä hyväksy muutoksia paneelien kehyksiin). Lukitse aurinkopaneelien kiinnikkeet erikoistyökalulla kiinnikkeen Torx-kantaan lyötävillä pyöreillä teräskuulilla, jonka jälkeen aurinkopaneelin poistoon tarvitaan kulmahiomakone (myös itseltä).

Verotus

Kysymys: Maksanko sähköveroa tuottamastani aurinkosähköstä?

Vastaus: Jos aurinkosähkövoimalasi aurinkopaneeliston teho on alle 100 kWp et ole sähköverovelvollinen itse tuottamastasi aurinkosähköstä. Etkä tässä tilanteessa siis maksa sähköveroa tuottamastasi sähköstä.

Jos aurinkopaneeliston teho on yli 100 kWp, mutta voimalasi tuottaa alle 800 MWh aurinkosähköä vuodessa, olet sähköverovelvollinen, mutta et vielä joudu maksamaan sähköveroa tuottamastasi aurinkosähköstä.

Jos aurinkosähkövoimalan paneeliston teho on yli 100 kWp ja voimalasi tuottaa vuodessa yli 800 MWh sähköä, olet sähköverovelvollinen koko tuotannosta.

Tullin ja valtiovarainministeriön tiedot aurinkosähkön sähköverotuksen helpotuksista: http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiovarainministerio-ja-tulli-tiedottavat-sahkon-pientuotannon-verotus-helpottuu-toukokuun-alussa

Kysymys: Maksanko kiinteistöveroa omiastamastani aurinkovoimalasta?

Vastaus: Rakennukseen esim. sen katolle rakennettu aurinkovoimala ei lisää omakotitalon kiiniteistöveron pohjana olevaa verotusarvoa, joten et maksa rakennuksen osana olevasta voimalasta kiinteistöveroa.

Jos aurinkosähkövomala on erillinen rakennelma esim. maateline niin tällä rakennelmalla on jokin verottajan määrittelemä verotusarvo, jonka mukaan maatelineissä olevasta aurinkosähkövoimalasta maksetaan kiiniteistöveroa.

Kysymys: Maksanko tuloveroa käyttämästäni aurinkosähköstä?

Vastaus: Itse käyttämästäsi itse tuottamastasi aurinkosähköstä et maksa tuloveroa.

Kysymys: Maksanko tuloveroa myymästäni aurinkosähköstä?

Vastaus: Maksat tuloveroa tuottamastasi ja myymästäsi aurinkosähköstä vain jos myyntisi tuottaa veronalaista tuloa eli myyt sähköä kalliimmalla kuin sen tuottaminen sinulle itsellesi maksaa. Nykyisillä sähkön hinnoilla itse tuotetusta myydystä aurinkosähköstä ei ole muodostunut verotettavaa tuloa 2013 tehdyistä aurinkosähkövoimaloista, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin aurinkovoimalan hintojen voimakkaan alenemisen johdosta, vaustaus ei ole enää näin yksinkertainen.

Aurinkovoimalan kustannukset tulee jakaa itse käytetyn ja myydyn sähköntuotannon kustannuksiin. Myydyn sähkön tuottamiseen tarvittavan osan kustannuksia verrataan saatavaan aurinkosähkön tuotantoon. Myydyn sähkön tuottamiseen tarvittavan osan kustannukset jaetaan voimalan omistajan perusteleman kaavan mukaan tietylle määrälle vuosia. Itse suosittelen jakamaan kustannukset Aurinkovirta-voimaloissa 30 vuodelle.

Somessa tätä aiheutta on käsitelty virheellisesti ja esitetään, että verottajan jokin vanha ohje kertoisi myydyn aurinkosähkön olevan verotonta, jos sitä on vähemmän kuin oma sähkön käyttö ym. on. Tämä vanha ohje tekee vääriä oletuksia aurinkosähkön kanttavuudesta nykyistä kustannustasoa kaksinkertaisiin hintoihin perustuen. Et kuitenkaan välty verojen maksulta lukemalla vanhoja verohallinnon ohjeita.

Verohallinnon mukaan: ”(Kun) Sähkön myynnistä ei muodostu verotettavaa tuloa eikä siitä vahvisteta tappiota, joten esitäytetyllä veroilmoituksella ei ilmoiteta asiasta mitään.”

Verohallinnon ohje kotitalouden sähköntuotannon tuloverotuksesta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48484/kotitalouden_sahkontuotannon_tuloverotu/

Ongelmia aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa

Olen tämän otsikon alle kerännyt parikymmentä ongelmaa, joihin ihmiset ovat törmänneet aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa ja kertoneet näistä minulle. Nämä ongelmat ovat vääriä väitteitä, hinnoittelumenetelmiä, jotka hämärtävät hintamielikuvaa sekä asennusvirheitä.

Väite: Myydessä väitetään yli 800kWh/kWp tuottoja aurinkosähkövoimalasta

Todellisuus: Aurinkosähköjärjestelmien myyjävät väittävät toisinaan aurinkosähköjärjestelmän tuottavan yli 800 kWh per paneeliston 1 kWp (noin kolme aurinkopaneelia). Toisinaan väitetään yli 900 tai jopa 1000 kWh/kWp ominaistuotantoja. Aurinkosähköjärjestelmän ennustetuksi tuotannoksi voi mielestäni rehellisesti väittää 800kWh/kWp Etelä-Suomessa, mutta tähänkin pääsemiseksi vaaditaan korkealla esteettömällä katolla etelään suunnattu aurinkosähköjärjestelmä. Suurin osa hyvin rakennetuista aurinkosähköjärjestelmistä Suomessa tuottaa 700-800kWh/kWp, osa pääsee yli 800kWh/kWp ja olempa nähdyt yhden noin 950kWh/kWp päässeen voimalankin, mutta edes tämä lukema ei toistu joka vuosi. Huono suunta tai varjostus voi laskea ominaistuotannon jopa 500-600kWh/kWp tasolle.

Väite: Myydessä väitetään kaiken aurinkosähkön jäävän omaan käyttöön

Todellisuus:Aurinkosähköä syntyy yleensä eniten keskipäivällä ja lähes kaikkien järkevästi mitoitettujen aurinkosähköjärjestelmien tuotannosta osa jää omaan käyttöön ja osa menee myyntiin. Yksi peukalosääntö voisi olla, että jos ei-kaukolämpötalossa itse tuotat aurinkosähköä 4000kWh, kun kulutuksesi on 12000kWh vuodessa puolet aurinkosähköstä jää omaan käyttöön ja puolet menee myyntiin. Tämä on karkea ennuste, mutta kuvaa periaatetta omakotitalokiinteistöihin riittävällä tarkkuudella.

Omakäyttöä ei ammattimaisessa aurinkovoimalan suunnittelussa jätetä yo. kaltaisten peukalosääntöjen varaan vaan omakäyttöprosentti voidaan laskea suhteellisen tarkasti edellisen vuoden tuntikohtaisten tuotantotietojen mukaan, simuloitaessa uuden voimalan tuotantoa tätä vasten.

Sellaista verkkoonkytkettyä aurinkovoimalaa ei omakotitaloissa olekaan, joka ei jossain tilanteissa tuottaisi verkkoon myytävää sähköä.

Väite: Myydessä voimalaa väitetään etelään olevan paras tai ainoa mahdollinen suunta aurinkopaneeleille

Todellisuus: Etelään suunnatut aurinkopaneelit tuottavat suurimman vuosittaisen tuoton sähköä kilowattitunneissa mitattuna, jos varjostuksista ei ole haittaa. Sähköä tulee kuitenkin keskipäivällä niin paljon, että sille on vaikea keksiä käyttöä. Tämä sopii erityisesti tilanteisiin, joissa sähkö myydään sähköverkkoon syöttötariffilla. Maissa, joissa syöttötariffia ei ole, kuten Suomessa, kannattaa harkita paneelien suuntaamista maksimoimaan sähkön oman käytön osuutta vaikka vuosituotto olisikin pienempi. Tällöin on yleensä hyvä jakaa riittävän suuri (vähintään 20 aurinkopaneelia) kahteen suuntaan, esim. itä ja länsi tai kaakko ja lounas. Myös itä ja etelä tai etelä ja länsi suuntia voi harkita. Yleensä aurinkosähkövoimalan voi rakentaa valitsemalla paras saatavilla olevista katon lappeista.

Kahteen suuntaan jakaminen ei ole kuitenkaan mikään hopealuoti, eikä sitä tule käyttää pienemmissä voimaloissa tai ilman laskelmia. Kahteen suuntaan jako tuottaa yleensä korkeintaan muutaman prosentin, saattaa olla 1-2%-yksikön, hyödyn omakäyttöprosenttiin. Suurempi hyötu tulee suuremmasta vuosituotannosta, jos molemmat lappeet täytetään yhden lappeen täyttämisen sijaan. Hyötyä kahteen suuntaan jakamisesta tulee myös invertterikustannusten pienenemisestä, kun pienempi invertteri pystyy palvelemaan suurempaa paneelistoa kuin eteläasennuksessa.

Väite: Myydessä väitetään yhden suunnan olevan paras

Todellisuus: Kun pyritään suuurentamaan tuotetun aurinkosähkön käyttöä itse, aurinkopanelien jakamista kahteen suuntaan kannattaa harkita. Suuntaamalla aurinkopaneelit yhteen suuntaan, aurinkosähköä syntyy tietyyn kellonaikaan paljon ja muina aikoina vähemmän. Kahta suuntaa käyttämällä sähköntuotanto tasoittuu ja sitä on helpompi käyttää itse. Yhteen suuntaan paneelien asentaminen on helpointa asennusyritykselle, joten yleensä tätä ehdotetaan ja paneelien kahteen suuntaan jakamisesta veloitetaan lisämaksu.

Liian pientä aurinkosähköjärjestelmää ei kannata jakaa kahdelle lappeelle. Tästä voi tulla ongelmia, kun haluaa laajentaa järjestelmää muutaman vuoden päästä. Tosin tähänkin löytyy ratkaisut, kun hyväksyy pienen ylimääräisen työn laajennuksen yhteydessä.

Hintaan tai kustannuksiin liittyviä väitteitä

Olen seuraavaksi koonnut listan aurinkopaneelien hinnoittelussa käytettäviä keinoja, joilla aurinkosähköjärjestelmän hinta saadaan näyttämään ensin edullisemmalta ja lopulta hinta onkin normaalia kalliimpi.

Menetelmä: Painostetaan asiakasta allekirjoittamaan aurinkopaneelien tilaussopimus ensimmäisen käynnin yhteydessä

Näin se toimii: Myydään aurinkopaneeleja ovelta-ovelle kaupalla ja hinnoitellaan avaimet käteen asennettu aurinkosähköjärjestelmä järjettömän kalliiksi ja painostetaan asiakas allekirjoittamaan tilaus ennen kuin asiakas ehtii hankkia vaihtoehtoisia tarjouksia tai tutustua aurinkovoimaloiden yleiseen hintatasoon.  Tässä menetelmässä saatetaan vielä tarjota ylimääräistä 1000 euron alennusta, jos tilaa samalta istumalta. Tälläisessä kaupassa järjestelmä maksaa yli 1000 euroa per järjestelmässä oleva aurinkopaneeli, esim. 10 paneelin järjestelmän inverttereineen ja telineineen asennettuna 13000 euroa. Tästä laskettuna wattihinta on esim. 13000 euroa / (10 x 265W) =  4,9 eur/W. Nykyisin 2024 asennetun järjestelmän hinta pitäisi olla alle 1,5 eur/W, kun kyseessä on luotettava toimija. Esimerkki on 2023 edeltävältä ajalta muutama vuosi sitten.

Menetelmä: asentaja perii verkkoyhtiön kytkentäluvasta 800 euroa

Näin se toimii: Avaimet käteen aurinkosähkövoimalapaketin myynyt yritys kertoo verkkoyhtiön vaativan kytkentäluvasta 800 euroa. Verkkoyhtiönä on suuri verkkoyhtiö, joka vaatii verkkoyhtiön kanssa rekisteröityneen sähköurakoitsijan palauttavan mikrotuotantolaitoksen yleistietolomakkeen, joten asiakkaalle ei ole mahdollisuutta palauttaa lomaketta itse. Verkkoyhtiö ei vaadi kytkentäluvasta mitään korvausta, tämä 800 euroa menee epärehelliselle voimalapaketin myyjälle.

Asentaja voi myös veloittaa jakeluverkkoyhtiölle tehtävästä ilmoituiksesta 200 euroa. Tämä ilmoitus vaatii noin 15 minuutin työn, joten se kannattaa teettää tuntiveloituksella ennen asentajan poistumista työpaikalta. Toki Suomessa on hinnoittelun vapaus, mutta 200 euroa vartin työstä vaikuttaa ainakin itsestä kohtuuttomalta.

Menetelmä: myydään aurinkosähköpaketti, josta puuttuu teline

Näin se toimii: Myydään ”pakettihintaista” aurinkosähköjärjestelmää, esim. 16 aurinkopaneelia ja 5kVA invertteri, mukana saattaa olla vielä aurinkosähkökaapeli ja turvakytkin, esim. 6450-8450 euron hintaan. Paketista kuitenkin puuttuu aurinkopaneelien kiinnitysteline katolle. Paketin hinta vaikuttaa edulliselta verrattuna muihin tarjouksiin, joissa kiinnitysteline on mukana hinnassa. Mielestäni paketissa pitäisi olla mukana aurinkopaneelit, aurinkopaneelien kiinnitysteline katolle sekä invertteri. Esimerkki on 2021 edeltävältä ajalta muutama vuosi sitten.

Menetelmä: myydään avaimet-käteen aurinkosähköpaketti, mutta asiakas joutuu järjestämään asennuspaikalle sähköurakoitsijan

Näin se toimii: Myydään avaimet käteen paketti, jossa on mukana aurinkopaneelit, aurinkopaneelien kiinnitysteline katolle ja näiden asennus katolle, invertteri, mutta sopimusehdoissa asiakkaan velvollisuudeksi jää sähköurakoitsijan järjestäminen asennuksen ajaksi paikalle. Jos myydään avaimet käteen paketti, niin mielestäni sen tulee sisältää sekä telineen ja aurinkopaneelien asennus katolla, että sähköasennukset. Tarvikepaketeissa asiakas taas hoitaa asennuksen itse tai käyttämällä luvanvaraisissa töissä sähköurakoitsijaa.

Menetelmä:  myydään alkaen hinnalla, vaatii nostolaitelisän

Näin se toimii: Mainoksissa asiakas saadaan kiinnostumaan edullisen kuuloisella pakettihinnalla. Mainoksessa on pienellä mainittu, että esim. räystäskorkeuden ollessa yli 5 metriä, hintaan lisätään 500 euroa tai yli oleva nostolaitelisä, tai käytetään ”asiakas vastaa nostolaitteiden kustannuksista”.

Menetelmä: myydään alkaen hinnnalla, vaatii tiilenleikkauslisän

Näin se toimii: Mainoksissa asiakas saadaan kiinnostumaan edullisen kuuloisella pakettihinnalla. Mainoksessa on pienellä mainittu, että tiilikaton tapauksessa hintaan lisätään 500 euroa tai yli oleva tiilenleikkauslisä. Tiilikatolle aurinkopaneelien kiinnitystelinettä asennettaessa kiinnityskoukun kohdalle jäävästä tiilesttä tulee poistaa alapinnalla alaosassa oleva kohouma esim. kulmahiomakoneen timattiterällä. Muokattavia tiiliä on noin 2 kpl per aurinkopaneeli ja operaatio kestää noin minuutin per tiili + tiilen haku alas ja vienti takaisin katolle. Tiilen muokkaus saatta Suomen nykysäännöin olla tulityötä, mutta en usko pakettiasentajien huomioivan tulityön tekemistä tässä.

Menetelmä: myydään avaimet käteen pakettina, asennuksen tekee osaamaton alihankkija

Näin se toimii: Yrityksellä on itsellään vain myyntityötä tekeviä ihmisiä, näistäkin suuri osa voi olla provisiopalkkaisia. Aurinkosähköjärjestelmän asennus on ulkoistettu alihankkijalle, joita on eri puolilla Suomea. Alihankkija saattaa pääasiassa tehdä muita rakennustöitä, eikä ole perehtynyt aurinkosähköjärjestelmän asennuksen saloihin. Tällöin osa työvaihiesta saatetaan tehdä valmistajan asennusohjeiden vastaisesti joko väärin tai jättää tekemättä.

Aurinkosähkö on yleistynyt vauhdilla  ja arvioisin joka toisen tänään avaimet-käteen-paketteja myyvän toimijan olleen allalla alle yhden vuoden ajan. Voi vain kuvitella millaisella osaamisella ollaan liikkeellä.

Kuulemiani virheitä tällaisten asentajien tekeminä:

  • profiilipeltikatolle tulleessa asennuksessa käytetttävät ankkuripultit ruuvattiin kattotuolien sijasta vain ruodelautojen läpi, jolloin ankkuripultit puhkaisivat aluskatteen useasta kymmenestä kohtaa – ankkuripultti tulee asentaa kattotuoliin sellaiseen kohtaan, jossa aluskatteen molemmilla puolilla on puuta, yleensä kattotuoli ja aluskatteen päällä oleva rima
  • tiilikatolle tulleessa asennuksessa tiilet jätettiin muokkaamatta, jolloin kiinnityskoukkujen kohdalle jääneet tiilet jäivät kantamaan ja raolleen, tämä aiheuttaa tiilien rikkoutumisen tiiliin myöhemmin kohdistuvan paineen tai jopa pelkän tiilen painon takia
  • asennetaan 30 aurinkopaneelia yhteen sarjaan, pakkasessa jännite nousee yli invertterin salliman 1000VDC jännitteen (tämä ei ole yleispätevää, koska invertterien
  • 2592järjestelmäjännitteet vaihtelevat 600-1000V välillä ja paneeleitakin on eri jännitteisiä)
  • aurinkopaneelien ja aurinkopaneelien maadoitus jätetään tekemättä (pontentiaalintasaus) ja seurauksena on vikatilanteissa hengenvaarallinen asennus
  • vikavirtasuoja jätetään asentamatta
  • asennetaan invertterin viereen ylimääräinen toisinaan huonolaatuinen ja siten vaarallinen DC-turvakytkin vaikka invertterissä on jo oma riittävä DC-turvakytkin, DC-turvakytkin voi olla huonolaatuinen joko että se ei katkaise valokaarta tai että se ei ole vesitiivis

Asennusvirhe:  aurinkopaneelit asennetaan liian lähelle harjaa

Yksityiskohdat: Aurinkopaneelit asennetaan hyvin lähelle harjaa. Kiinnitystelineen valmistajan ohjelmistosta saadaan yleensä lujuuslaskelma ja piirustukset. Nämä olettavat tietyn etäisyyden katon harjasta, räystäästä ja päätyräystäistä, koska näiden tuulirasitus on suurempi kuin katon keskellä.  Tuuli taipuu harjakaton harjan yli hieman ja saattaa aiheuttaa tuhoja liian ylhäälle asennettujen aurinkopaneelien takaa puhaltaessaan. Myös salamaniskuilta suojautuminen vaatii, etteivät aurinkopaneelit itse ole katon korkein kohta vaan ovat harjaa hieman matalammalla. Liian lähelle harjaa asentaminen on myös visuaalisesti ikävän näköistä ja saattaa vaikuttaa kiinteistön myyntihintaan myöhemmin.

Asennusvirhe: aurinkopaneelit asennetaan liian lähelle lumiesteitä

Yksityiskohdat: Aurinkopaneelit asennetaan lähelle lumiesteitä. Aurinkopanelien ja lumiesteiden väliin on jätettävä riittävän pitkä vapaa tila, jotta aurinkopaneelien päältä alas liukuva lumi ottaa kiinni eikä putoa katolta lumiesteiden estämättä. Aurinkopaneeleita ei ole suunniteltu kestämään lumen painoa kaikissa niissä tilanteissa, joissa lumiesteitä ei ole. Tällainen erikoistilanne on mm. sellainen, jossa suuri osa katolla olevaa lunta irtoaa paneelistosta muuten, mutta on jäätyneenä kiinni yhden tai useamman paneelin kehykseen. Paneeli kestää 5400Pa tai noin 550 kg/m2 painon, mutta ei välttämättä sitä, että tämä paino vaikuttaa vain 1736 x 35 mm aluelle paneelin pitkällä sivulla. Tällainen tilanne on käytännössä kuitenkin erittäin harvinainen. Tällaisissa tilanteissa paneelien kestävyys ja kiinteistön omistajan vastuulle.

Asennusvirhe: aurinkopaneelit asennetaan asbestikatoille

Asbestipitoista katemateriaalia ei saa esim. porata, kun kiinnitystelineen ankkuripultteja asennetaan. Asbestia ei saa lähteä muokkaamaan siitä leviävän vaarallisen pölyn takia. Asbestipitoiosen kattotiilen ollessa kyseessä vaihda asennuskohdetta toiselle katon lappeelle ilman asbestia, rakenna itse maateline tai vaihdata kattomateriaali asbestittomaan ammattilaisella.

***

Lähetä oma kysymyksesi osoitteella, jonka löydät Yhteystiedot-sivulta: https://aurinkovirta.fi/yhteystiedot

Tämän sivun teksti on päivitetty 26.2.2024.

###