Miten osallistuminen alkaa?

Esimerkkinä Espoon 2019 lukkosaumakohde

Miten kaikki alkoi? Kaksi todennäköisintä tapaa miten henkilö tulee mukaan Aurinkovirta-yhteistilaukseen ovat:

  1. uusi henkilö tuntee jonkin aikaisemman vuoden 2013-2019 osallistujan, joka suosittelee mukaantuloa – parhaimmassa tapauksessa esittelee omaa aurinkosähkövoimalaansa uudelle henkilölle ja kipinä omasta voimalasta syttyy, toisinaan aikaisemman vuoden osallistuja tulee mukaan toisen kerran, kolmannen tai jopa neljännen kerran
  2. uusi henkilö etsii netistä tietoa miten aurinkosähkövoimalan asennus käytännössä tapahtuu – aurinkovirta-sivuilla tätä tietoa on eniten saatavilla vaikka sekään ei ole tarkoitettu asennusohjeeksi vaan kertomaan realistisesti millaisia vaiheita asennuksessa on ja houkuttelemaan tulemaan mukaan

Uutiskirje tilataan usein ensin

Tarina jatkuu yleensä henkilön tilatessa uutiskirjeen. Osa henkilöistä seuraa uutiskirjettä useita vuosia ennen kuin asia menee eteenpäin. Osa lähettää tämän lisäksi sähköpostia – osa soittaa heti perään.

Aurinkosähköalalla on hyvin aggressiivisia myyjiä, jotka tulevat jopa paikan päälle harrastamaan ”pölynimurikaupan” tyylistä kotimyyntiä.

Seuraavaksi odotan sähköpostia tai puhelinsoittoa

Purotokan / Aurinkovirran kanssa voit olla varma, ettet joudu aggresssiivisen myynnin kohteeksi. Otan sinuun yhteyttä vain, jos olet ilmoittanut kiinnostuksestasi Aurinkovirta-yhteistilausta kohtaa joko uutiskirjeen tilauksen yhteydessä tai ottamalla itse yhteyttä. Usein odotan henkilökohtaista yhteydenottoa, ennen kuin lähestyn ketään yksittäistä henkilöä.

Joissain tapauksissa voin antaa lyhyen vinkin Aurinkovirrasta aurinkosähkövoimalaa suunnittelevalle henkilölle, jos näen että tämä malli sopisi parhaiten.

Yleensä asia menee parhaiten eteenpäin, kun:

  1. saan aurinkosähkövoimalasuunnitelmista yksityiskohtaisen 1-2 sivun mittaisen sähköpostin, jossa kerrotaan oleelliset asiat mitä ollaan hakemassa
  2. saan puhelinsoiton ja puhelimen avulla päästään käymään läpi mitä haetaan hyvässä yhteisymmärryksessä – kun soittaa, kannattaa kertoa kuinka pitkään on seurannut Aurinkovirta-uutiskirjettä ja sopia molemmille rauhallinen hetki varsinaisen keskustelun käymiseksi

Ensimmäiseen yhteydenottoon kannattaa sisällyttää:

  • katuosoite postinumeroineen, tutustun kohteeseen paikkatietoikkuna.fi ja maps.google.com ilmavalokuvien avulla – ensimmäisestä palvelusta näen kiinteistörajat, joiden avulla voin identifioida aurinkosähkölle soveltuvat lappeet kaikista saman tontin rakennuksista, numeroin lappeet 1, 2, 3, 4, … siinä järjestyksessä mihin itse rakentaisin voimalan ensisijaisesti
  • harjan pituus ja räystäältä harjalle mitta, näiden avulla tiedän katolle mahtuvan aurinkosähköjärjestelmän koon, pelkät neliöt eivät tähän riitä
  • katon materiaali: tiilikatto, huopakatto, lukkosaumakatto, konesaumakatto, profiilipeltikatto, ym.
  • vuosittainen sähkönkulutus, 10.000, 20.000 tai 100.000 kWh sähkönkulutuksella kannattaa rakentaa hyvin erilaisia aurinkosähkövoimaloita
  • jos järjestelmällä on jokin maksimibudjetti niin siitäkin kannattaa kertoa
  • hieman omaa pohditaa siitä mitä on hakemassa
  • joku viittaus millä aikataululla on hankintaa tekemässä

Näiden tietojen perusteella pääsen tutustumaan sijoituspaikkaan ja voin antaa karkeita hinta-arvioita 12, 24, 40 ja 120 aurinkopaneelien järjestelmien hinnasta. Harjanpituustietojen perusteella voin antaa myös tarkemman suosituksen minkä kokoisia järjestelmiä kannattaisi harkita ja näiden hinta-arviot.

Jos hinta-arvio näyttää ok ja henkilö haluaa jatkaa hankintaprosessia, niin pyydän uudelta osallistujalta lisätietoja:

  • tarkempia katon tietoja
  • tuntikohtaisia sähkönkulutustietoja joko viimeisten 12kk tai viime vuoden ajalta, tarvitsen simulointiin 8760 tunnin tiedot erikseen taulukkomuodossa,  erilaisista kuvista tai kuukausien tiedoista voin arvata sopivaa aurinkosähköjärjestelmän kokoa, mutta laskentaa tarvitsen oikeat tuntikohtaiset tiedot

Espoon lukkosaumakatto – Kiinnikkeiden valinta

Tässä tämän uutiskirjeen esimerkkikohteessa, Espoon 2019 kevään kohteessa kattomateriaalina oli lukkosaumapelti. Tämä tarkoittaa sellaista kattoa, jossa kattopellit tulevat valmiina tehtaalta kantattujen saumojen kanssa eikä saumaa tee peltiseppä paikan päällä. Erilaisia lukkosaumoja on maailmassa lukemattomia ja Suomessakin kymmeniä. Eri lukkosaumapeltien valmistajilla on useita nykyisiä  erilaisia kattopeltejä ja sitten ihmisten katoilta löytyy jo myynnistä poistuneita lukkosaumapeltimalleja. Myöskään katon piellin nimeämiseen ei voi luottaa. Näissä pelleissä sauman paksuu, korkeus ja muoto vaihtelevat niin, että käytännössä kiinnikkeen valinta on tehtävä aina kokeilemalla.

Lukkosaumakaton kiinnikkeet kokeillaan

Tässä tapauksessa tapahtumat ensimmäisestä yhteydenotosta etenivät hyvin nopeasti. Alle viikon sisällä uutiskirjeen tilauksesta oli vaihdettu sähköposteja ja keskusteltu puhelimessa ja uudelle osallistujalle oli lähtenyt postipaketti, jossa oli useita erilaisia lukkosaumakatolle soveltuvia kiinnikkeitä.

Eri valmistajaien kiinnikkeitä kokeillaan omalla katolla, kokeilut valokuvataan ja sovituksesta keskustellaan kanssani puhelimitse. Kuvista näen, että kiinnikkeitä on sovitettu oikealla tavalla.

Purinstinkokeilu 1)

Alla olevan kuvan kiinnike eli lukkosaumakaton puristin ei sovellu kiinnitettäväksi kuvan osoittamalla tavalla, koska vasemmanpuoleinen kiinnikkeen runko on irti kattolellistä. Tämä kiinnikemalli on tarkoitettu asennettavaksi aivan sauman juureen.

Purinstinkokeilu 2)

Seuraava puristion istuu tukevasti peltikaton pinnassa.  Puristimen vastarauta osuu lukkosaumassa lähes oikeaan kohtaan. Itse olisin mahdollisesti valinnut tämän puristimen. Osallistuja kuitenkin itse valitsee.

Purinstinkokeilu 3)

Kolmas kokeiltu puristin ei sovellu kiinnitettäväksi kuvan osoittamalla tavalla, koska vasemmanpuoleinen kiinnikkeen runko on irti kattolellistä. Tämä kiinnikemalli on tarkoitettu asennettavaksi aivan sauman juureen. Tässä puristimessa olevat terävät kynnet estivät puristimen käytön tässä kohteessa.

Tässä kohteessa puristin 2 olisi ollut lähinnä, mutta osallistuja löysi vielä paremmin istuvan puristimen itse ja tämä otettiin lähtökohdaksi suunnittelun jatkamiselle.

ämä puristinmalli on vaihtunut 2019 lopussa selkeästi paremmaksi. Puristimeen on rakennettu vastaraudan kolmiportainen korkeussäätö, jolla puristin voidaan asentaa kolmella eri tavalla. Tätä parempaa puristinta on ehditty soveltaa jo kahdessa 2019 loppuvuoden kohteessa menestykkäästi.

Sijoituspaikan analysointi

Sijoituspaikan osoite postinumeroineen on tärkeä tieto. Ensimmäisenä tutustun sijoituspaikkaan http://paikkatietoikkuna.fi -palvelun avulla, jonka avulla näen kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, niiden lappeiden suunnat sekä saan yleiskuvan puuston ja muiden esteiden varjostuksesta sekä käsityksen paikan tuulisuudesta.

Numeroin ilmakuvaan rakennukset siinä järjestyksessä, kuin missä itse käyttäisin niitä aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseen. Tämän jälkeen rakennusten lappeista voidaan keskustella yksiselitteisesti rakennus / lape 1 jne.

Vaihtamalla maps.google.com -palveluun näen tärkeitä lisätietoja:

  • katto on saumattu (lukkosama tai konesauma)
  • talon katto on vapaa esteistä
  • talon katolla on lumiesteet
  • autotallin katon päällä kulkevat sähkölinjat => tämän takia aurinkosähköjärjestelmä kannattaa ensisijaisesti laittaa talon katolle ja autotallin katto on vasta kakkostilalla
  • rakennusten ympärillä oleva puusto tarkentuu

Seuraavaksi vilkaisen Google Streetviewn kuvaa kohteen rakennuksista ja niiden katoista. Jos Streetview on saatavilla kohteesta.

Paras tulos suunnittelusta saadaan, kun osallistuja lähettää vielä muutaman valokuvan eri suunnista, maasta katolle ja katolta vähintään yhteen suuntaan otetun valokuvan. Näin vältetään yllätykset ilmakuviin verrattuna.

Postinumero antaa myös automaattisesti sijoituspaikan vaatimukset lumikuormalle ja osoite kertoo paikan korkeuden merenpinnasta.

Rakennusten tiedot

Tässä vaiheessa tiedämme sijoituspaikasta, mm. että paikalla on kaksi rakennusta, rakennus 1 ( = talo) ja rakennus 2 ( = autotalli).

Ilmakuvasta näemme katon olevan saumatun ja osallistuja varmistaa sen olevan lukkosaumakaton.

Tämän jälkeen tarvitsemme seuraavat tiedot (osa tiedoista muokattu):

Rakennus 1:

  • harjan pituus esim. 12,35m
  • räystäältä harjalle mitta 5,4m
  • katon kaltevuus 18 astetta

Rakennus 2:

  • harjan pituus 8,4m
  • räystäältä harjalle mitta 4,5m
  • katon kaltevuus 18 astetta

Näistä tiedoista saamme tiedot, että rakennus 1 katolle mahtuisi maksimissaan 12 x 2 = 24 aurinkopaneelia ja tämän voimalan maksimiteho olisi kevään 325W paneelin kanssa 24 x 325W = 7800Wp.

Talon paneeliston suositeltu koko saattaa vielä vaihtua lujuuslaskennan suorittamisen aikana, kun rakennuksen korkeuden ja katon tietojen perusteella nähdään miten tuulisuus rasittaa paneelien kiinnitystä.

Vastaavasti rakennus 2 katolle mahtuisi 8 x 2 aurinkopaneelia eli 5200Wp paneelisto.

Tässä vaiheessa on päätöksenteon järkevinä vaihtoehtoina on kolme eri kokoista aurinkovoimalaa. Kevään paneeleja käytettäessä nämä vaihtoehdot ovat:

  1. talo 7,8kWp
  2. autotalli 5,2kWp
  3. talo ja autotalli 13kWp

Voimalan valinnan laskelmat

Nyt tässä vaiheessa pystymme etsimään edellisen kappaleen kolmelle viahtoehdolle päätöksenteossa tarvittavat tiedot.

Vaihtoehdot omalla tontilla olevien mahdollisten sijoituspaikkojen perusteella ovat siis:

  1. talo 7,8kWp
  2. autotalli 5,2kWp
  3. talo ja autotalli 13kWp

Kiinnostavat tiedot eri vaihtoehdoista ovat:

  1. aurinkosähköjärjestelmän hinta
  2. sähkön tuotantokustannus omasta voimalasta
  3. voimalan tuottaman sähkön määrä
  4. omakäyttöprosentti, eli kuinka suuri osuus tuotetusta sähköstä jää oaman käyttöön

Aurinkosähköjärjestelmän hinta

Tässä vaiheessa hinta-arviot ovat valmiiksi laskettuihin materiaalimääriin perustuvia arvioita, jotka antavat kuitenkin hyvän kuvan lopullisen tarjouksen hinta-tasosta ja mahdollistavat eri kokoisten suunnitelmien vertailun.

Tällä hetkellä Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin hinta 122,48 eur/kpl + alv, telineen hinnaksi arvioidaan 39,50 eur/paneeli + alv ja invertterinä käytetään arviona tiukasti sopivettua SMA Sunny Tripower -malliston laitetta.

Aurinkosähköjärjestelmän hinta eli hinta-arviot eri kokoisille vaihtoehdoille ovat:

  • 7,8kWp: 7251,59 eur alv 24%, jolloin wattihinnaksi muodostuu 0,93 eur/W
  • 5,2kWp: 5305,41 eur alv 24%, wattihinta 1,02 eur/W
  • 13kWp: 10967,21 eur alv 24%, wattihinta 0,84 eur/W

Sähkön tuotantokustannus omasta voimalasta

Sähkön tuotantokustannus omasta aurinkosähkövoimalasta voidaan joko laskea itse tai voidaan käyttää Antti Kosonen & Jero Ahola 7.10.2019 Aurinkosähköä ja energiatehokasta asumista -esityksen sivulta 15 löytyviä valmiita taulukkoarvoja.

Lähde: https://www.lut.fi/documents/10633/354090/Imatra_Aurinkos%c3%a4hk%c3%b6&Asuminen_Kosonen.pdf/0f9341b5-c489-4311-af70-7fe57f6d1711

Ylläolevan taulukon avulla saadaan:

  • 5,2kWp: tuotantokustannus noin 5,0 snt/kWh
  • 7,8kWp: noin 4,5 snt/kWh
  • 13kWp: noin 4,0 snt/kWh

Yllä olevan taulukon arvot ovat oletuksella, että halutaan käyttää 0% korkoa, mutta voit valita myös jonkun muun taulukon 2,5-10,5% korkokannoista 2%-yksikön välein.

Voimalan tuottaman sähkön määrä

Voimalan tuottaman sähkön määrä keskimääräiselle vuodelle voidaan simuloida EU:n tekemän PVGIS-laskurin avulla. PVGIS-laskurin käyttöön löytyy ohjeet Aurinkovirran sivuilta: http://www.aurinkovirta.fi/pvgis/

Ilmakuvasta saatiin katon suunta. PVGIS-laskurin asteikolla etelä on 0 ja tämän rakennuksen ”1” merkityn lappeen suunta on (+)30.

Tällöin lähtötiedot ovat:

  • Osoite = Espoo, oikeasti käytettäisiin katuosoitetta
  • Installed peak PV power = 7.8
  • Azimuth = 30
  • Slope = 18

Ja tällöin saadaan:

PVGIS-laskurin avulla saadaan kolmelle vaihtoehdollemme:

  • 7,8kWp: vuodessa tuotettu sähköenergia on noin 6310kWh
  • 5,2kWp: noin 4210kWh
  • 13kWp: noin 10520kWh

Itse tuotetun sähkön omakäyttöprosentti

Lopuksi tarvitaan tieto nykyisestä sähkönkulutuksesta tunneittain. Valitettavasti kuvaajat tai taulukot muutaman arvon kanssa eivät riitä vaan vähtötietona tarvitaan 8760 arvoa joko viime vuoden tai viimeisten 12 kuukauden sähkönkulutuksesta. Sähkönkulutus voidaan esittää joko tunnin keskitehona (kW) tai tunnin sähköenergian kulutuksen (kWh) avulla. Nämä tiedot saa ilmaiseksi joko ladata itse sähköyhtiön verkkopalvelusta tai pyytämällä asiakaspalvelusta.

Tarvittavat tiedot toimitetaan minulle joko .csv- tai Excel -tiedostona ja tiedoston sisältö näyttää loppujen lopuksi alla olevan kuvan mukaiselta sen jälkeen kun olen poistanut siitä turhat aikaleimat ja muissa sarakkeissa olevat tiedot, esim. lämpötilan ym.

Viime vuoden sähkönkulutuksen tuntidata sisältää 8760 eri tunnin sähkönkulutuksen.

Nämä arvot syötetään simulaatioon 24, 16 ja 40 aurinkopaneelin tietojen kanssa.

Simulaatiosta saadaan ulos omakäyttöprosentti.

Esimerkiksi 24 paneelin järjestelmän omakäyttöprosentiksi saadaan nykyisellä sähkönkulutuksella 39,7%.

Aurinkovirran käyttämän työkalun avulla saadaan kolmelle vaihtoehdollemme:

  • 7,8kWp: omakäyttöprosentti on 39,7%
  • 5,2kWp: omakäyttöprosentti on 48%
  • 13kWp: omakäyttöprosentti on 30,1%

Tämä tarkoittaa:

  • 7,8kWp: 39,7% sähköstä käytetään itse, 60,3% sähköstä myydään
  • 5,2kWp: 48% sähköstä käytetään itse, 52% sähköstä myydään
  • 13kWp: 30,1% sähköstä käytetään itse, 69,9% sähköstä myydään

Tämän jälkeen selvitetään ostosähkön hinta

Omalla aurinkosähkövoimalalla itselle jäävän sähkön arvo on = sähköenergian hinta + siirtohinta + sähkövero + arvonlisäverot. Aronvlisäverot ovat mukana tässä, jos kyse on yksityistaloudesta, samoin järjestelmän hinnassa. Maatiloilla molemmat lasketaan ilman arvonlisäveroa.

Jonkin verkkoyhtiön alueella energia + siirto + sähköver + arvonlisävero maksaa esim. 15 snt/kWh.

Seuraavaksi arvioidaan myytävän sähkön arvo

Vuonna 2019 sähköpörssin Suomen aluehinta sähköenergialle oli 44,04 eur/MWh eli 4,40 snt/kWh alv 0%: https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Yearly/?view=table

Myytävän aurinkosähkön hinta on noin 1,3 snt/kWh korkeampi kuin pörssin vuosihinta (eräästä kohteesta laskemalla saatu keskimääräinen hinta, jota tässä sovelletaan), joten viime vuonna aurinkosähköstä sai myytynä keskimäärin 4,40 + 1,3 – 0,3 – 0,1 = 5,30 snt/kWh. Kaavassa -0,3 on palkkio, jonka sähkön ostajat tyypillisesti vähentävät ja – 0,1 on liioiteltu siirtohinta myydystä sähköstä.

Ostosähkön arvo on siis tässä esimerkissä 15 snt/kWh ja myydyn sähkön arvo taas 5,30snt/kWh.

Päätöksenteko on osallistujan käsissä

Tässä vaiheessa annan kunkin osallistujan itse laskea näistä lähtötiedoista itselle sopivan voimalan haluamallaan tavalla. Tai jättää laskematta. Tässä Espoon kohteessa osallistuja päätyi 18 aurinkopaneelin kokoonpanoon talon katolle.

Itse ottaisin mukaan harkintaan yhden tai useamman lappeen selkeästi peittäviä kokonaisuuksia. Itse laskisin kustakin vaihtoehdosta itse käytetyn sähkön arvon + myydyn sähkön arvon ja vertaisin tätä summaa kyseisen voimalan sähkön tuotantokustannukseen. Vertaisin myös tätä itse käytetyn ja myydyn sähkön arvoa voimalan investointikustannukseen. Harkitsisin onko sähkönkäyttöön tulossa muutoksia. Lopuksi tekisin päätöksen voimalasta osaksi arvopohjaisin kriteerein.