Kategoria: artikkelit

Linjan tyyppi ja ylijännitesuojaukset

Omakotitaloon tai maatilalle tulevan sähkölinjan tyyppi, eli tuleeko tuleeko sähkö ilmakaapelina vai maakaapelina vaikuttaa tarvittaviin aurinkosähköjärjestelmän ylijännitesuojauksiin.

Perusperiaate on, että jos kiinteistöön tuleva sähkölinja on ilmakaapeli niin aurinkosähköjärjestelmään toteutetaan ylijännitesuojaus. Ilmakaapeli voi olla joko viimeisen muuntaja ja liittymän välissä tai lähistöllä voi jokin muu verkon osa olla toteutettu ilmakaapelina.

” Perusperiaate on, että jos kiinteistöön tuleva sähkölinja on ilmakaapeli niin aurinkosähköjärjestelmään toteutetaan ylijännitesuojaus. ”

Aurinkosähköjärjestelmään kuuluu rakentaa ylijännitesuojaus avolinjojen lisäksi myös, jos:

1. kiinteistössä on rikkoutunut sähkölaitteita ukkosella,
2. sähköliittymässä on olemassaolevia ylijännitesuojauksia,
3. rakennuksissa on ukkossuojaus. tai
4. aurinkosähkövoimalan tietoliikenneyhteys perustuu puhelinlinjoihin (ADSL, ym.).

Kun aurinkosähköjärjestelmään rakennetaan ylijännitesuojausta niin tämä toteutetaan:

1. vaihtosähköpuolelle,
2. tasasähköpuolelle,
3. mahdollisiin langallisiin puhelin, tietoliikenne- tai ohjauskaapelointeihin.

Ylijännitesuojausta käsitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa ja Aurinkovirta-osallistujien henkilökohtaisessa neuvonnassa.

Mikkeliläinen Tapani oli yksi muutamasta kymmenestä uudesta Aurinkovirta-yhteistilauksen osallistujasta viime vuodelta. Tapani aloitti oman aurinkosähköprojektinsa 2019 elokuussa. Voimala suunniteltiin ja aurinkopaneelit, invertteri ja telineet tilattiin Aurinkovirran kautta. Tapani asensi aurinkosähkövoimalan telineen ensin itse. Tämän jälkeen paikallinen sähköurakoitsija teki sähkötyöt ja kytki verkkoinvertterin talon sähkökeskukseen. Tämän jälkeen Tapanin uusi voimala oli jakeluverkkoyhtiön verkkoonkytkentälupaa vaille valmis. Tapani täytti voimalansa tiedoista mikrotuotannon yleistietolomakkeen ja palautti sen paikalliselle jakeluverkkoyhtiölle, ESE-Verkko Oy:lle ja jäi odottamaan kytkentälupaa.

Jakeluverkkoyhtiö tekee maksullisen tarkastuskäynnin

Kytkentäluvan antamisen sijaan ESE-Verkko Oy allekirjoituttikin asiakkaallaan sopimuksen invertterin kytkennästä verkkoon ja tässä sopimuksessa tuli eteen erikoinen maksu ”aurinkosähkövoimalan käyttöönotosta ja tarkastuksesta.” Tässä vaiheessa Tapani oli jo saanut Aurinkovirran kautta tietää, ettei aurinkovoimalan verkkoonkytkennän tulisi aiheuttaa jakeluverkkoyhtiön maksuja. Tapanilla oli ohjeet miten tomia, jos näin tapahtuu. Tapani ilmoittaa jakeluverkkoyhtiölle, ettei halua tilata ylimääräisiä maksullisia palveluita. Ja hän ilmoittaa Aurinkovirralle ylimääräisen maksun vaatimisesta. Tämä ei kuitenkaan saa jakeluverkkoyhtiötä muuttamaan toimintaansa. Seuraavaksi jakeluverkkoyhtiön henkilö teki asiakkaan luona tarkastuskäynnin, jonka jälkeen aurinkosähkövoimalan kytkentälupa annettiin. Tapanin postilaatikkoon tipahtaa 124 euron lasku tehdystä tarkastuskäynnistä.

Valitus Energiavirastolle

Tilanne Mikkelissä vaikutti Tapanin mukaan epäoikeudenmukaiselta. Suomessa ei ole käytössä tällaisten sähköasennusten erillisiä tarkastuksia. Sähköurakoitsija tekee Suomessa aurinkosähkövoimalan sähköasennukset ja samalla tekee itse käyttöönottotarkastuksen ja kirjoittaa sitää käyttöönottopöytäkirjan. Aurinkosähkövoimalasta täytetään tämän jälkeen mikrotuotantolaitoksen yleistietolomake, joka toimitetaan jakeluverkkoyhtiölle, joka antaa kytkentäluvan tämän kirjallisen dokumentaation pohjalta. Yleistietolomakkeessa kerrotaan asennetun laitteiston tiedot, mm. liitäntälaitteen eli invertterin teho kilovolttiampeereissa, käyttävien suojausasetusten standardi (yleensä saksalainen VDE-AR-N-4105) ja yksityiskohtia, kuten turvakytkimen sijainti ja aurinkosähkövoimalan merkinnän tietoja. Jakeluverkkoyhtiön ei kuulu tehdä tällaisesta pienestä asennuksesta maksullisia tarkastuksia.

Saman maksullisen tarkastuskäynnin on viimeisten viiden vuoden aikana kokenut saamieni tarkistamattomien tietojen mukaan kokenut yli 100 muuta aurinkosähkövoimalan asennuttanutta jakeluverkkoyhtiön asiakasta Mikkelin ympäristössä ESE-Verkko Oy:n alueella. Kukaan näistä yli 100 asiakkaasta ei ollut kuitenkaan lähtenyt korjaamaan tilannetta suomalaisen yhteiskunnan mahdollistamin keinoin. Tapani koki tilanteen epäoikeudenmukaiseksi ja halusi korjata tilanteen. Aurinkovirran avustuksella Tapani laati tilanteesta tutkintapyynnön sähkömarkkinoita valvovalle Energiavirastolle. Valitus tai tutkintapyyntö oli vapaamuotoinen kuvaus mitä tilanteessa oli tapahtunut ja se lähetettiin Energiaviraston kirjaamoon sähköpostitse.

Lisää Energiavirastosta (entinen Energiamarkkinavirasto) löydät organisaation omilta verkkosivuilta: https://energiavirasto.fi/etusivu.

Energiaviraston ratkaisu

Energiavirasto tutkii Tapanin valituksen, pyytää siihen jakeluverkkoyhtiön, ESE-Verkko Oy:n vastineen, johon ESE-Verkko Oy antaa vastineen. Lopuksi Energiavirasto tekee helmikuussa 2020 päätöksen (päätös 12.2.2020 Drno 2550/420/2019), jossa toteaa perityn tarkastusmaksun laittomaksi, luetellen lukuisia sähkömarkkinalain kohtia, jota maksun periminen rikkoo.

”Ratkaisu ESE-Verkko Oy on toiminut sähkömarkkinalain 18 §:n, 22 §:n ja 24 §:n vastaisesti edellyttäessään pientuotannon liittämiseltä liittymisehdoista poikkeavia edellytyksiä (tarkastuskäynti) ja periessään asiakkaalta erillisen pientuotannon tarkastusmaksun. Kyseinen ehto on SML 18 §:n ja 24 §:n 3 mom. vastainen, sillä se on perusteeton ja sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittava. Kyseinen ehto on lisäksi syrjivä, eikä se mahdollista asiakasryhmien tasapuolista kohtelua, koska vastaavia ehtoja ei sovelleta saman tehoisille kulutusliittymille. Kyseisen ehdon voidaan katsoa olevan sähkömarkkinalainsäädännön tavoitteiden vastainen, pientuotannon lisäämisen kannustamisen kannalta, koska tämä ilmeisesti hankaloittaa ja lisää tarpeettomia kustannuksia pientuotannon liittämiselle verkkoon. ESE- Verkko Oy on rikkonut sähkömarkkinalain 10 § soveltaessaan liittymiesehtoja, joita Energiavirasto ei ole vahvistanut.

ESE-Verkko Oy on myös rikkonut SML 24§:n vaatimuksia poiketessaan yleisten myyntihintojen ja -ehtojen soveltamisesta tilanteessa, jossa asiakas ei ole edellytänyt tavanomaisesta poikkeavaa palvelua. Pientuotannon liittämisen tulee kokonaisuudessaan sisältyä verkonhaltijan verkkopalvelun perusasiakaspalveluun, eikä kyseessä ole tältä osin tavillasta korkeamman palvelutason edellyttäminen.”

Korjaavat toimenpiteet

Päätöksessään Energiavirasto velvoittaa ESE-Verkko Oy:tä muuttamaan käytäntöjään ja palauttamaan 124 euron tarkastusmaksun takautuvasti 5 vuoden ajalta kaikille asiakkailleen, joilta tätä maksua on kerätty. Tarkistamattoman tiedon mukaan näitä asiakkaita, jotka saavat palautuksia on yli 100.

”ESE-Verkko Oy:n tulee poistaa palvelumaksuhinnastostaan pientuotannon tarkastusmaksu sekä ohjeistuksistaan liittyjälle liittymisen edellytyksenä edellyttämänsä tarkastuskäynti. Lisäksi ESE-Verkko Oy:n tulee palauttaa valvontalain 9 §:n perusteella asiakkailta perimänsä pientuotannon tarkastusmaksut vuodesta 2015 lähtien asiakkaille tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. ESE-Verkko Oy:n tulee myös toimittaa virastolle käyttöpaikkakohtaisesti / liittymäkohtaisesti palautettavien maksujen määrä ja kohtuullinen aikataulu, joissa nämä maksut aiotaan palauttaa 3 kk kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.”

Millaisia maksuja aurinkosähkön siirrosta saa veloittaa?

Valtioneuvoston asetus sähkömarkkinoista (65/2009) (linkki Finlex-palveluun) sallii jakeluverkkoyhtiön periä mikrotuottajan aurinkosähkön siirrosta sen ostajalle 0,07 snt/kWh alv 0%. Aurinkosähkön siirto sisältää myös aurinkosähkön mittauksen ja tarvittavan asiakaspalvelun kulut, kuten tuotannon aloittamiseen tarvittavan teknisen neuvonnan ja sopimusten tekoon asiakaspalvelun kuluttaman ajan.

Kun maksuun lisätään arvonlisävero niin sallittu veloitus siirrosta on maksimissaan 0,0868 snt/kWh alv 24%. Joiden jakeluverkkoyhtiöiden laskuissa 0,0868 snt pyöristyy 0,09 senttiiin, vaikka laskenta tehdään kuitenkin tarkalla arvolla. Huomaa, että veloitus on sadasosasenttejä ei senttejä eli esim. 1000 kWh aurinkosähkön ylituotannon siirrosta veloitetaan vain 1000 kWh x 0,07 snt/kWh = 70 snt = 0,70 eur alv 0% eli verollisena 86,8 snt eli 0,87 eur. Sähkön siirron hinta kuluttajalle päin siirrettynä on yleensä 50-100x suurempi.

Onko vastaavia laittomia maksuja kerätty aikaisemminkin?

Valitettavasti jakeluverkkoyhtiöt ovat keränneet vastaavia laittomia, sähkömarkkinalakiin perustumattomia maksuja myös aikaisemmin eri puolilla Suomea. Olen itse seurannut aurinkosähköalaa 2013-2020 ja tiedossani on muutamia käytäntöjä eri puolilta Suomea, jossa tällaisia laittomia maksuja on kerätty. Osa näistä tapauksista on ollut törkeämpi kuin toiset.

Mäntsälässä toimiva jakeluverkkoyhtiö

Vuonna 2015 Mäntsälässä toimiva jakeluverkkoyhtiö oli ajatellut tehdä aurinkosähköstä hieman kalliimpaa ja asiakkaan kysymykseen pitääkö hänen asennuttaa turvakytkin 9kVA invertterin avulla toteutetulle aurinkosähköjärjestelmälle vastauksena oli ei ja seuraavana päivänä yhtiö oli itse asentanut 80A pylväsvarokekytkimen ja lähettäneet siitä asiakkaalle 400 euron laskun sen lisäksi että jakeluverkkoyhtiö laskutti 40 euroa mittarin uudelleenohjelmoinnista. Molemmat maksut ovat Aurinkovirran käsityksen mukaan laittomia. Aurinkovirran käsityksen perustuu kolmeen Energiaviraston tekemään päätökseen sekä Energiateollisuus ry:n ohjeisiin pylväsvarokekytkimeen liittyen.

Jakeluverkkoyhtiöiden oman Energiateollisuus ry -yhdistyksen julkaiseman Verkostosuositus YA9:13 (Päivitetty 27.4.2016) -suosituksen kappaleen 3.1 mukaan pylväsvarokekytkintä ei tule laskuttaa asiakkaalta, kun asiakkaalla on oma turvakytkin: ”Erotuslaite voi olla myös verkonhaltijan verkossa ennen liittämiskohtaa oleva kytkin. Esimerkiksi pylväsvarokekytkin ilmajohtoverkossa tai kaapelijakokaapissa oleva jono-varokekytkin kaapeliverkossa. Tällaisen kytkinlaitteen asentamisesta voidaan laskuttaa mikrotuottajaa vain siinä tapauksessa, ettei tällaista kytkintä olisi verkkoon muuten asennettu ja ettei mikrotuottaja ole asennuttanut asianmukaista erotinta tuotantolaitoksensa yhteyteen.”

Asiakas ei valittanut näistä maksuista Energiavirastolle, vaikka verkonrakentamisen kustannukset kuuluvat selvästi jakeluverkkoyhtiölle itselleen ja jakeluverkkoyhtiö luultavasti lisää tällaiset pylväsvarokekytkimet verkkotietojärjestelmäänsä ja saa veloittaa ne asiakkailtaan siirtomaksuina toiseen kertaan. Emme tosin tiedä miten tämä varoke on järjestelmään kirjattu. Tällä tavalla toiseen kertaan maksettaessa pääosan maksusta maksavat tutkintapyynnön tekemättä jättäneen henkilön käyttämän jakeluverkkoyhtiön muut asiakkaat.

Seuraava osallistuja mainitsi Mäntsälän jakeluverkkoyhtiölle näiden maksujen laittomuudesta ja ne jätettiin häneltä perimättä. Avoin kysymys on, että onko jakeluverkkoyhtiö Mäntsälässä palauttanut asiakkailtaan perimänsä laittomat maksut vai onko se ainoastaan muuttanut toimintaansa yhden tai kaikkien uusien asiakkaiden kanssa ja pitää keräämänsä maksut itsellään?

Mäntsälässä sähkönjakelusta vastaa 1.1.2020 jälkeen Nivos Verkko Oy. Tulevaisuus näyttää, mikä tilanne näiden ylimääräisten maksujen kanssa on jatkossa.

Paneliankosken Voima

Vuonna 2017 Paneliankosken Voima veloitti aurinkosähkövoimalan kytkennnän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan sähkömittarin vaihdosta 223,30 euron suuruisen mikrotuotannon mittarointimaksun. Olin juuri kysynyt Aurinkovirta-uutiskirjeessä suurelta joukolta ihmisiä veloittaako mikään jakeluverkkoyhtiö muita maksuja kuin lain salliman 0,07 snt/kWh oman tuotannon siirtomaksun ja 2017 vuoden osallistuja Pekka Eurajoelta vastasi, että jakeluverkkoyhtiö perii tällaista ylimääräristä maksua.

Vielä tässä vaiheessa Energiateollisuus ry:n Verkostosuositus YA9:13 (Päivitetty 27.4.2016) kappale 10.5 ohjeisti jakeluverkkoyhtiöitä näin: ”Kun kohteeseen on vaihdettava uusi mittari mikrotuotannon takia, verkonhaltija voi lainsäädännön puitteissa laskuttaa kohteelta mittarin vaihdon aiheuttamat kustannukset, eli kertaluonteisen mittarointimaksun. Tilanne on rinnastettavissa tariffin vaihtoon, jos-ta on olemassa energiamarkkinaviraston päätös vuodelta 2009 (Dnro 408/420/2008).”

Pekka kuitenkin koki maksun vääryytenä ja halusi korjata asian tekemällä Paneliankosken Voiman perimästä mikrotuotannon mittarointimaksusta tutkintapyynnön 2017 keväällä Energiavirastoon. Energiaviraston päätös (Dnro 1062/420/2017) samana keväänä tässä asiassa oli, että Paneliankosken Voiman perimä maksu on laitoin ja jo kerätyt maksut vuosilta 2013-2017 tulee palauttaa noin 20 asiakkaalle.

Parikkalan Valo veloitti mittarinvaihdosta

Vuonna 2017 Parikkalan Valo veloitti aurinkosähkövoimalan kytkennän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan sähkömittarin vaihdosta 300 euron maksun. Aurinkosähkövoimalan hankkinut taho piti maksua kohtuuttomana ja käsittääkseni teki siitä valituksen Energiavirastoon, joka kumosi maksun.

Keminmaan Energia ja Vesi veloitti mittarinvaihdosta

Sain toukokuussa 2017 ilmoituksen Keminmaan Energian ja Veden asiakkaalta, joka kävi ilmoittamassa uudesta aurinkosähkövoimalasta jakeluverkkoyhtiöön, että aurinkosähkövoimalan kytkennän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan Landis Gyr E120 lime -mittarin vaihdosta veloitetaan 305 euroa. Toimitin tälle henkilölle tiedon Paneliankosken Voiman saaman Energianviraston päätöksen mittarinvaihtomaksujen laittomuudesta, joka toimitti sen edelleen jakeluverkkoyhtiönsä tietoon.

Joulukuussa 2018 sain samalta henkilöltä ilmoituksen, että Keminmaan Energia ja Vesi on palauttanut hänelle tämän 305 eur maksun, sen jälkeen kun henkilö oli kertonut jakeluverkkoyhtiölleen Energiaviraston päätöksesta Paneliankosken Voiman mittarinvaihtojen laittomuudesta. Jäi vielä auki oliko tämä ainoa tällaisen maksun palautus vai palautettiinko kaikki 2013 jälkeen kerätyt maksut ja muutettiinko Keminmaan Energian ja Veden käytäntöä mittarinvaihtomaksujen keräämisestä pysyvästi? Onko Keminmaan Energia ja Veden asiakkailla lisätietoa tästä asiasta?

Kerääkö jakeluverkkoyhtiösi vielä ylimääräisiä maksuja?

Valitettavasti vielä ainakin muutama jakeluverkkoyhtiö saattaa kerätä ylimääräisiä ja mahdollisesti laittomia maksuja aurinkosähkövoimalan rakentajilta.

Energiaviraston päätökset tehdään yksittäisen jakeluverkkoyhtiön toiminnasta, eikä esim. päätös maksujen takautuvasta palauttamisesta viiden vuoden ajalta koske suoraan kuin päätöksessä mainittua jakeluverkkoyhtiötä. Fiksut jakeluverkkoyhtiöt muuttavat tällaisen päätöksen jälkeen toimintaansa ja toivovat, etteivät saa samanlaista päätöstä ja joudu palauttamaan kerättyjä maksuja takautuvasti. Kuvittele hieman suurempaa jakeluverkkoyhtiötä, joka on kerännyt 100 euron maksua viiden vuoden ajan vaikka yhteensä 1000-2000 asiakkaaltaan.

Tällaisia maksuja voivat olla esim. 2017 saamissani viesteissä ilmiannetut jakeluverkkoyhtiöiden keräämät maksut, tiedot ovat kaksi-kolme vuotta vanhoja ja ne olisi hyvä nyt tarkistaa:

• ”Sähkön siirto tulee Kokemäen sähköltä. Mittarin vaihdosta velvoitettiin 190 €.”
• ”Muistaakseni mittarin vaihto maksoi 150€ Loisteella.”
• ”Tampereen verkkoyhtiö perii 100 euron maksun mittarin vaihdosta.”
• ”Asumme Vaasan Sähkön / Vaasan Sähköverkon alueella ja yhtiö ilmoitti, että uuden sähkökaapin asennuksesta veloitetaan 65 €.”
• ”Savon voiman verkkoyhtiö veloittaa mittarin vaihdosta muutamia kymppejä.”

Myös Oulun ympäristössä oli joku jakeluverkkoyhtiö, joka veloitti mittarinvaihdosta, olisiko ollut Raahessa? Tästä kaivataan tarkempaa tietoja ja vahvistusta.

Ota yhteyttä ja kerro minulle onko jokin jakeluverkkoyhtiö veloittanut esim. mittarrinvaihto- tai tarkastusmaksuja aurinkosähkövoimalan omistajilta vuoden 2017 jälkeen? Ovatko listan maksut vielä voimassa? Jos sinulta veloitetaan tällainen maksu vielä 2020, kerro siitä minulle! Sähköpostiosoitteeni löydät täältä: https://aurinkovirta.fi/yhteystiedot